OPPISCRUM OPAS

 

Otto Burman

 

 

 

 

Versio 15.11.11

 

 

 

Otto Burman

 

Hämeentie 78 A 19

00550 Helsinki 55

puhelin työ/yksit. 044 77 56 437 / 044 341 27 46

 


 

 

Esipuhe

 

Scrum on ollut pohjana oppiScrumin ja eduScrumin toimintakehykselle. eduScrumin kehyksen ovat sovittaneet opetukseen Willy Wijnands, Jan van Rossum ja Ellen Reehorst, joilla kaikilla on pitkä koulutustausta. Varsinaisen Scrum –kehikon ovat kehittäneet Jeff Sutherland ja Ken Schwaber.

 

Tutkimuksen ja OppiScrumin ideoista kiitän erityisesti seuraavia henkilöitä:

 

Virpi Peuralinna

Linda Salminen

Pirkka Ruishalme

Liisa Karlsson

Matti Koiranen

Hely Westerholm

Jukka Lehtonen

Eija Ruuska-Taanila

Paula Hyytiäinen

Jan van Rossum

Ellen Reehorst

Arja Rankinen

Teijo Tikkanen

Heli Huotari

Hannu Nyyssölä

Seppo Salo

Mikko Ampuja

Erik Rosenqvist

Esa Ranta

Pilvi Burman

Isa Burman

Elke Burman

Vesta Burman

 

HBC Oy:n koko henkilöstö

HBC Oy:n Oppijat

 

 

Helsingissä marraskuussa 2015

 

 

Otto Burman

 


 

TAULUKOT

TAULUKKO 1 oppiScrum Board-fläppiin merkitään tietoja. 35

TAULUKKO 2 oppiScrum-fläppi – yksi esimerkki 36

TAULUKKO 3 Opintojen tehtävälistan esimerkki – Product Backlog. 42

TAULUKKO 4 Vaativuustasot ja työnjakopohja. 48

TAULUKKO 5 Scrum Board-fläppi muistilista. 50

TAULUKKO 6 Sprintin tehtävien vaativuustasot ja toteutumat - esimerkki 52

TAULUKKO 7 Itsearviointilomakkeen malli 55

 

 

KUVIOT

KUVIO 1 oppiScrum lyhyesti 7

KUVIO 2 Sprintin l. työrupeaman tehtävälista syntyy työlistan pohjalta. 10

KUVIO 3 OppiScrumin tapahtumia sprintin aikana. 12

KUVIO 4 Työskentelyn läpinäkyvyys ja avoimuus, työmäärät ja tehtävien suorittamiset näkyvät yhdellä silmäyksellä. 13

KUVIO 5 Scrum Board –fläppi, toukokuussa 2014 Hollannissa. 13

KUVIO 6 Burn Down Chart – työmäärä ja aika osoittavat projektin etenemisen. 14

KUVIO 7 Yksinkertaistettu Scrum Board-fläppitaulu. 14

KUVIO 8 oppiScrum-prosessin sopeuttaminen kokouksien avulla. 15

KUVIO 9 oppiScrum-prosessin toimijoita: tuoteomistaja ja Scrum Master sekä muut oppijat 16

KUVIO 10 Työlistan sprintit ja työmääräarviot 33

KUVIO 11 Burn Down Chart – tavoite ja toteutuma. 33

KUVIO 12 Sprintin tehtävät 34

KUVIO 13 Burn Down Chart ja sprintin edistyminen. 34

KUVIO 14 Sprintin tehtävät on tehty valmiiksi. 34

KUVIO 15 Burn Down Chart sprintin tavoiteet on saavutettu. 34

KUVIO 16 oppiScrum Board-fläppejä käytännössä, syksy 2014, HBC Oy, Helsinki. 36

KUVIO 17 Srum Board-fläppi - esimerkki 50

KUVIO 18 Sprintin tehtävät, tavoitteet ja toteutumat 52

KUVIO 19 Sprintin Burn Down - esimerkki 52

KUVIO 20 Kaikkien sprinttien edistymiskuvio. 53

KUVIO 21 Esimerkki Pintojen palamiskuvio. 53

KUVIO 22 Järjestetty palamiskuviö. 53

KUVIO 23 Kaikkien tiimiläisten tunnit 55

KUVIO 24 Opintojen edistymiskuvio. 55

KUVIO 25 OppiScrum käsitteitä ja käsitekartta. 58

 

 

 


 

 

SISÄLLYS

 

 

Esipuhe. 2

TAULUKOT. 3

KUVIOT. 3

SISÄLLYS. 4

1.      OPPISCRUM VUOROVAIKUTTEISENA JA TOIMINTAAN AKTIVOIVANA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ   6

1.1.       Johdantoa oppiScrumin toteutukseen. 6

1.2.       Kasvatusfilosofiset lähtökohdat – miksi?. 8

1.3.       OppiScrum sisällön ja prosessin kannalta – mitä?. 9

1.4.       OppiScrumin toteuttaminen tiimeissä – miten?. 15

1.5.       OppiScrumin mahdollistama multioppiminen – miten?. 17

1.6.       Opintojen toteutuksen suunnittelu. 21

1.7.       VALMIS - kaikki sprintit tehty - DONE. 28

2.      OPPISCRUMIN PROSESSIT JA DOKUMENTIT. 29

2.1.       Koko opintojen työlista. 29

2.2.       Sprintin tehtävälista. 30

2.3 OppiScrum Board –taulu. 31

2.4 Edistymiskuvio – Burn Down Chart 33

2.5. Scrum Board –fläppi esimerkki 35

2.6. OppiScrum-työskentelyn yhteenveto. 37

3.      SOVELLUSESIMERKKI OPPISCRUMIN KÄYTÖSTÄ.. 38

3.1.       OppiScrum erään opintojakson kehyksenä. 38

3.2.       Valmisteluvaihe. 38

3.3.       Sprintit: suunnittelu, toteutus, arviointi 39

3.4.       Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov. 39

Oppimisen tavoitteet 39

Arvioinnin kohteet ja kriteerit 40

Koko opintojen tehtäväluettelo. 41

Opintojen tehtävälista ja sprinttien tehtävälistat 43

Ensimmäinen sprintti 47

3.5.       Suunnittelukokous. 47

oppiScrum Masterin valinta. 47

Oppijatiimien muodostaminen. 47

Tuoteomistajan eli opettajan tehtäviä. 48

Sprintin oppimistehtävän työn suunnitteleminen. 48

Määritelmä ”Tehty – Done”. 49

Määritelmä ”Kivaa – Fun”. 49

Oppikehä-taulu - oppiScrum Board –fläppi 50

Sprintti kulkee. 51

Edistymiskuvio - Burn Down Chart 51

Päivän Scrum –kokous – Stand Up. 53

Sprintti päättyy. 54

Sprintin katselmointi - Review.. 54

Sprintin Retrospekvtiivi 54

Henkilökohtaisen toiminnan peilaus - reflektointi 54

Oppimisen (tuote)julkistus – kaikki sprintit tehty. 55

Nopeus. 55

Oppijoiden yksilöllinen arviointi 55

3.6.       Sovellusesimerkin kokoava tarkastelu. 57

LIITE: KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ.. 58

 

 


 

1.       OPPISCRUM VUOROVAIKUTTEISENA JA TOIMINTAAN AKTIVOIVANA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

 

1.1.          Johdantoa oppiScrumin toteutukseen

 

Tässä oppaassa käsittelen yksityiskohtaisesti oppiScrum –toimintatapaa: Tämä on kuvaus työtavoista ja keinoista kuinka tehdään jotakin uutta, viihdytään, opitaan sekä arvioidaan omaa tekemistä yrittäjämäistä toimintaa tukevassa toimintaympäristössä. Tämä yksityiskohtainen esitys on myös kehotus uusien rakenteiden kehittelemiseksi oppiScrumin toimintatapoihin. Kuitenkin toiminnassa tulisi noudattaa muutamia perusasioita periaatteita, jotka ovat läpinäkyvyys, laadun tarkkailu, toiminnan sopeuttaminen sekä ryhmän itseohjautuvuuden kehittäminen. OppiScrumin keinovalikoima tarjoaa tilaa kaikille toimijoille ja heidän keksimilleen erilaisille persoonallisille variaatioille ja soveltamisille. OppiScrumin soveltaminen kannattaa aloittaa pienin askelin. Prosessin syvällinen oppiminen opettajilta ja siihen osallistuvilta opiskelijoilta vaatii aikaa. Nopeita tuloksia saadaan kuitenkin helposti -tulokset palkitsevat ja viihtyvyys työssä ja opiskelussa lisääntyy varmasti!

 

OppiScrum menettelytapa luo oppimisympäristön joka sisältää pedagogisia keinoja yrittäjämäiseen oppimiseen, oppimisen omistajuuteen sekä oppimisen iloon yrittäjämäistä toimintaa tukevassa oppimisympäristössä.

 

Tämä on yksityiskohtainen kuvaus menettelytavoista kehittää yhteistoiminnallisia oppimiskäytäntöjä, laatia oppimista edistäviä toiminnallisia prosesseja sekä luoda osaamisen arviointia tukevaa materiaalia.

 

Laadittu oppiScrum-toimintamalli noudattaa ketterien sovelluskehitysmenetelmien perusperiaatteita. Erityisesti lähtökohtana on käytetty Scrum–sovelluskehityksen käytänteitä ja siitä edelleen Hollannissa oppilaitosympäristöön kehitetyn eduScrum-menettelytapoja. Tärkeät Scrumin ja eduScrumin perusperiaatteet ovat toiminnan läpinäkyvyys, prosessin seuranta ja toiminnan oikea-aikainen sopeuttaminen sekä tekemisestä vastaavan ryhmän itseorganisoituva toiminta. Nämä perusperiaatteet ovat ne seikat, jotka ovat kannustaneet kokeilemaan Scrum-toimintatapaa laajamittaisesti myös suomalaisessa tietojenkäsittelyn opetuksessa. OppiScrumin prosessi on haastava, jonkun mielestä jopa monimutkainen, mutta se on mukaansatempaava, sillä siinä on runsaasti peleihin liittyviä piirteitä.

 

Useat tutkimukset ja lehtiartikkelit kuvaavat työtehtävien muuttuvan 2010-luvulla entistä monimutkaisemmiksi, mielenkiintoisiksi tekijän kannalta ja vuorovaikutustaitoja sekä itseohjautuvuutta edellyttäviksi. Tämä kuvaa asetettavia ammatillisia osaamisvaatimuksia menestyville ammattilaisille: Heille suodaan autonomiaa, oman työn omistajuutta ja tekemiselle muukin peruste kuin vain palkkatyön tarjoama tarkoitus.

 

 

KUVIO 1 oppiScrum lyhyesti

 

KUVIO1 esittelee oppiScrum prosessin lyhyesti: Opettaja, oppimisen ohjaajalla on tuoteomistajan rooli. Hän vastaa tehtävien ja oppimistuotteen kustannustehokkuudesta eli käytettävissä olevasta ajasta ja viimekädessä rahasta. Käytännössä tämä on osaamisvaatimusten ja siitä johdettujen tehtävien määrittelyä etukäteen. Tuoteomistaja esittelee oppijatiimeille osaamisvaatimukset ja oppimistehtävät nk. tarinat.

 

Tarina on tuoteomistajan selvitys opintojen kuluessa toteutettavista tehtävistä ja tuotoksista. Tästä koko opintojen tehtäväjoukosta muodostetaan pienempiä tehtäväryhmiä nk sprintin tehtävälistoja.

 

OppiScrum koostuu seitsemästä vaiheesta. Opiskelijoista muodostetaan 3-5 hengen työryhmät, oppijatiimit. Koko opintojen tehtäväjoukosta valitaan sprintin tehtävälistaan sprintin aikana toteutettavat työt. Sprintin suunnittelukokouksessa tehtävät jaetaan oppijoiden kesken. Suunnittelukokoukseen liittyy tehtävien työmäärien arviointia (esim. scrum-pokeri), viihtyvyydestä sopiminen (DoF), valmiiden tehtävien kriteerit (DoD). Kaikkien ryhmien tehtävien etenemistä seurataan päivittäin Stand Up-kokouksessa sekä scrum-taulujen ja tehtävien toteutuksesta muodostettujen Burn Down –kuvioiden avulla.

 

Tuoteomistajan tehtävänä on ohjata opiskelijoita oppijatiimien muodostamisessa, suunnittelukokouksien toteuttamisessa, tehtävien työmäärien arvioinnissa ja aikataulutuksessa, sprintin aikaisten Stand Up-palaverien toteuttamisesta, tuotoksien arvioinnista ja opiskelijoiden oman toiminnan reflektoinnista.

 

Työskentely on toistavaa ja lisäävää (iterativis-inkrementaalista): Tavoitteena oleva oppiminen ja osaaminen kehittyvät täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen eli sprinttien aikana. Sprintti on tehtäville määrätty aikaraja, jonka kuluessa tuotetaan “done - tehty” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen versio oppimiseen ja osaamiseen liittyvistä tuotoksista. Tätä oppijatiimin kehitys- ja kehittymisjaksoa kutsutaan tässä esityksessä työrupeamaksi tai sprintiksi tai jopa pyrähdykseksi.

 


 

1.2.          Kasvatusfilosofiset lähtökohdat – miksi?

OppiScrumin voidaan nähdä olevan joukko pedagogisia menettelytapoja kehittää oppimisen yrittämistä, oppimisen omistajuuden tunnetta sekä lisätä oppimisen iloa sellaisessa oppimisympäristössä, joka tukee yrittäjämäistä oppimista.

 

Sen soveltamisen lähtökohtana on opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen.

 

Vuonna 1986 artikkelissa "The New Product Development Game" viitattiin kehitystiimien toimintaan ja sitä verrattiin rugby –joukkueiden tapaan edetä kohti maalia, jossa työryhmän työskentely etenee pyrähdyksittäin kohti asetettua päämäärää (Takeuchi, Hirotaka; Nonaka, Ikujiro. (January-February 1986) Harvard Business Review.

 

Takeuchin ja Nonakan vuonna 1995 julkaisema ”The Knowledge-creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation” teos oli merkittävä alkusysäys uudenlaiselle ajattelulle, siitä kuinka organisaatiot oppivat ja kehittävät omaa toimintaansa. Kirjoittajat olivat havainneet että 1980 luvun johtavilla yrityksillä uusien tuotekehitysten prosesseihin liittyi kuusi piirrettä: epävakaus, itseorganisoituvat projektiryhmät, päällekkäiset kehitysvaiheet, monioppiminen, hienosäätö ja oppimisen siirto. Kaikki nämä yhdessä tekivät toiminnasta dynaamista ja erilaista kuin muissa organisaatioissa oli tapana toimia. Tässä yhteydessä esiteltiin tiedon luomisen SECI-malli. Mallissa on neljä vaihetta, jotka ovat tiedon sosialisaatio (Socialization); ulkoistaminen (Externalization); yhdistäminen (Combination); sisäistäminen (Internalization). Mallissa esitelty organisaation näkyvä ja hiljainen tieto vuorovaikuttavat keskenään jatkuvana kehittyvänä prosessina, jossa vuorovaikutus yksilöiden kesken nähdään uuden tiedon luomisen perustana. Perusajatuksena on, että organisaatiossa yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi näkyväksi tiedoksi. Tiedon määrä kasvaa inkrementaalisesti. Toisin sanoen sitä enemmän syntyy uutta tietoa mitä useammin mallin vaiheet käydään läpi eli mitä useampi kierros mallissa edetään niin sitä enemmän opitaan ja osataan.

 

Iteratiivis-inkrementaalinen tuotekehitysmalli esiteltiin siis jo vuonna 1986 ja jota sittemmin edelleen kehittivät Jeff Sutherland sekä Ken Schwaber 1990-luvun puolivälissä kutsuen sitä Scrum –tuotekehitysmalliksi. Tämä Scrum-toimintamalli pohjautuu myös empiiriseen prosessinhallintateoriaan (empirical process control theory) sekä empirismiin (Schwaber, Ken ; Beedle, Mike 2002).

 

Empiirinen malli prosessin ohjauksesta edellyttää säännöllistä prosessin tarkastusta ja sen sopeuttamista tilanteissa, joissa puutteellinen määrittely tuottaa arvaamattomia tai ainutkertaisia tuotoksia. Empirismi eli kokemukseen perustuva ajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen. Empirismissä tieto perustuu aistihavaintoihin ja kokemusperäisestä tutkimisesta. Tietoa saadaan induktiivisella eli yleistävällä päättelyllä. (http://en.wikipedia.org/wiki/Empirical_process_(process_control_model); 12.6.2014).

 

Jo aiemmin mainitut kolme peruspilaria, jotka tulee ottaa huomioon jokaisessa Scrum -tuotekehitystoteutuksessa, ja siis empiirisen l. kokemusperäisen prosessin ohjauksessa, ovat avoimuus ja läpinäkyvyys (transparency), katselmointi ja tarkastaminen (inspection) ja sopeuttaminen (adaptation).

 

Scrum –toimintamalli määrittää puitteet monimutkaisten järjestelmien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi moniosaajista koostuvassa asiantuntijaryhmässä. Suomenkielisen Scrum-käännöksen on tehnyt Lare Lekman sekä termien määrittelyssä ovat olleet mukana m.m. Arto Eskelinen, Petri Heiramo, Antti Järvinen, Lasse Koskela, Sirkka Lekman, Samuli Ruuskanen, Marko Taipale, Pentti Virtanen, Vesa Vänskä ja Lasse Ziegler.

 

eduScrum on oppilaitoksiin sovellettu toimintamalli oppimisen ohjaamiseksi heterogeenisissä oppijatiimeissä. eduScrum –toimintamalli muodostaa lähtökohdat opiskelijoiden ohjaamiselle, jossa vastuu oppimisprosessin omistajuudesta siirretään vähitellen opettajilta opiskelijoille. eduScrumin kehittäjiä ovat olleet Willy Wijnands, Jan van Rossum ja Ellen Reehorst, joilla kaikilla on laaja kouluttajakokemus Hollannin kouluista eri oppiasteilla.

 

oppiScrum pohjautuu sekä Scrum- että eduScrum -toimintamallien määrittämiin kehyksiin. oppiScrum-menettelytavoissa oppiminen ja sen seurauksena syntyvä osaaminen ovat tarkastelun keskeiset seikat. Oppiminenhan on lajityypillistä toimintaa – opimme jatkuvasti myös huomaamattamme. Osaaminen syntyy oppimisen tuloksena ja sen synty voi olla erittäin tavoitteellista tai sitten täysin tiedostamatonta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet että nk. asiatuntijatason osaajaksi päästään vasta noin kymmenen tuhannen harjoittelukerran jälkeen, joka edellyttää motivaatiota sekä harjoituksen avulla saatujen tai perittyjen fyysisten ja/tai henkisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksia.

 

oppiSrumin tarjoama työskentelytapa kehittää ottamaan vastuuta, luo yhdessä toimimiseen lisää viihtyisyyttä ja muodostaa osallistujille voimavaroja, jotka johtavat hyviin tuloksiin ja nopeisiin läpimenoaikoihin oppimisprosessissa. Oppijat kokevat voimakasta henkilökohtaista kasvua, joka vahvistaa heidän luottamustaan itseensä ja muihin. Avainasemassa tässä kaikessa on oppimisen omistajuus; oppijoilla on vapaus päättää omasta oppimisprosessista määrätyin rajoituksin ja yhdessä sovituin oppimistavoittein. oppiScrum ei vain paranna oppimistuloksia, vaan myös parantaa motivaation ja yhteistyökyvyn kehittymistä ryhmissä.

 

1.3.          OppiScrum sisällön ja prosessin kannalta – mitä?

Seuraavassa esitellään oppiScrumiin liittyviä toimijoita ja heidän roolejaan lyhyesti. Myöhemmin käsitellään kutakin roolia ja niihin kuuluvia tehtäviä yksityiskohtaisesti. Nyt esitellään yksinkertaistettu työrupeama eli sprintti ja siihen liittyviä tehtäviä ja toimintoja.

 

OppiScrumissa varsinaisia toimijoita ovat

•           opettaja, joka ohjaa tiimien toimintaa tuoteomistajan (Product Owner) roolissa;

•           opiskelija, joka hallinnoi tiimin toimintaa Scrum Masterin roolissa, jonka valitsevat opiskelijat tai tuoteomistaja nimeää hänet tehtvään;

•           opiskelijoista muodostuvat oppijatiimit, jotka ovat osaamiseltaan mahdollisimman heterogeenisiä.

 

Varsinainen toiminta tapahtuu sovitun opintojakson puitteissa. Opintojakso muodostuu tavallisesti useista työrupeamista eli sprinteistä. Sprintin aikana oppijatiimi toteuttaa oppimistehtäviä. Sprintti on sovitun mittainen ajanjakso toteuttaa tavoitteellisesti sovittuja toimia ja tekoja, joilla tähdätään oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen.

 

Sprintin vaiheet ovat

1.         ScrumMasterin ja oppijatiimien jäsenten valinta, jota tuoteomistaja ohjaa;

2.         Kaikkien opintoihin liittyvien tehtävien kuvaaminen eli koko opintojen työlistan esitteleminen; Työlistaan liittyvien tehtävien aikatauluttaminen sekä käytettävissä olevista resursseista (tavallisesti aika) sopiminen. Tämä on tuoteomistajan vastuualuetta;

3.         Suunnittelukokouksen toteuttaminen: Sprintin aikana suoritettavien tehtävien valitseminen ja tehtävien toteuttaminen. Oppijatiimi valitsee, jakaa keskenään ja ryhtyy tekemään tehtäviä;

4.         Sprintin päättyy kun kaikki tehtävälistan tehtävät on tehty. Sprintti kestää tavallisesti 1-2 viikkoa, jonka jälkeen käydään oppijatiimissä keskustelut siitä mitä on tehty ja kuinka tavoitellut seikat ovat toteutuneet.

 

Uusi sprintti käynnistetään aloittamalla kohdasta 1 tai menemällä suoraan kohtaan 3. Tästä päättää viimekädessä tuoteomistaja. Seuraavassa kuvassa on esitetty kuinka työlistasta syntyy tehtävälista, josta tehdyt valmiit työt siirtyvät vasemmalta oikealle tehdyiksi – TEHTY – DONE - sarakkeeseen.

 

 

KUVIO 2 Sprintin l. työrupeaman tehtävälista syntyy työlistan pohjalta

 

OppiScrum -toimintatapa luo raamin, jossa oppijat käsittelevät oppimisprosessiaan. Oppijat ratkaisevat tehtäviä sekä ongelmia, samalla kun tehokkaasti ja luovasti saavuttavat omia ja tiimin yhteisiä oppimistavoitteita. Heitä autetaan kehittymään henkilötasolla tunnistamaan omaa osaamistaan asetettujen osaamiskriteereiden avulla.

 

OppiScrum on järjestetty prosessi, joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Se on vaativa uusien käsitteiden vuoksi ja edellyttää harjoittelua kaikilta toimijoilta. Erityisesti käsitteet ja oppimiseen ja opettamiseen liittyvä ajatustavan muutos edellyttää harjoittelua, sillä oppiScrumissa on tarkoitus asettaa yhteiset tavoitteet oppijatiimille ja pyrkiä vastaamaan aluksi kysymyksen "Mitä tehdään?" eikä "Kuinka toteutetaan?".

 

OppiScrum ei ole prosessi, joka automaattisesti synnyttää osaamista. Se ei ole valmennustekniikka vaan sen avulla luodaan ainoastaan puitteita, joissa voi käyttää erilaisia menettelytapoja, menetelmiä ja tekniikoita opettamiseen, oppimiseen ja osaamisen arviointiin. OppiScrum edellyttää, ja se myös luo, avoimuutta suunnitelmiin ja valittuun ongelman ratkaisun lähestymistapaan, jotta oppijat kykenevät kehittämään itseään työtehtäviä ratkoessaan. Menettelytapa haastaa oppijat suunnittelemaan omat työnsä, määrittämään työn laadun tavoitetasot ja laatimaan aikataulut työskentelylle sekä asettamaan selkeät oppimis- ja osaamistavoitteet itselleen.

 

Hollannista saadut kokemukset osoittavat että prosessin aikana oppijan työskentelyn tulokset paranevat: Käsiteltävän aiheen oppimisstrategiat kehittyvät samalla kun aihepiirin osaaminen syvenee. Oppijoiden yhteistyökykyisyys ja oman työn ja siihen liittyvän osaamisen arviointikyky kehittyvät. Erityisen tärkeää on se, että oppijat määrittävät yhdessä tehtävien toteutuksen tavoitetason, jonka seurauksena tunne yksilön ja ryhmän kokemasta työn omistajuudesta vahvistuu. Oppijatiimissä määritetään milloin tehtävä on valmis – DONE. Omistajuus yhdistettynä tulosten saavuttamisen tunteeseen johtaa oppimistuloksiin ja osaamisen kehittymiseen sekä parantaa työtehtävissä viihtymistä.

 

Sprintin tuloksien tarkastelussa painopiste on syntyneessä esittelykelpoisessa tuotoksessa. Oppijatiimi yhdessä pyrkii vastaamaan kysymykseen "Mitä/Mikä on tehty?". Vasta sitten kun on saatu aikaan yhteisesti hyväksytty tuotos ja siihen liittyvät kaikki sovitut tehtävät on valmiita (DONE), niin ryhdytään tarkastelemaan toimintaa ja sitä kuinka tuloksiin on päädytty.

 

Toiminnan tarkastelussa muistellaan sitä kuinka asiat ovat sujuneet - keskiössä on siis pohtia kuinka on toimittu. Yhdessä selvitellään mm. kuinka ryhmän sisäinen vuorovaikutus ja yhteistyö muiden kanssa ovat sujuneet. Tarkasteluun liittyy myös se kuinka on osattu hyödyntää kunkin henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kuinka kunkin henkilökohtainen kehitys on edistynyt.

 

OppiScrum on viitekehys, jonka sisällä voi hyödyntää erilaisia oppimis-/opetusprosesseja ja -tekniikoita, ja sen puitteet muodostuvat oppijatiimeistä ja toimijoiden rooleista, toimintaan liittyvistä tapahtumista, sovituista tehtävistä ja toimintaan liittyvistä säännöistä sekä konkreettisista työn tuloksista.

 

Jokainen osavaihe tai komponentti palvelee tiettyä tarkoitusta ja on tärkeä oppiScrumin kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suurin osa komponenteista on johdettu Scrumin ja eduScrumin esittelemistä lähtökohdista tai niille on erikseen muodostettu teoreettisia ja käytännössä koeteltuja perusteluita.

 

OppiScrumiin liittyvän toiminnan kuvaaminen on tämän tarkastelun keskeinen tavoite. Tässä esityksessä käsitellään yksikertaista mallikehystä, jota voidaan soveltaa monin eri tavoin. Soveltamiseen liittyviä erityistapauksia ei käsitellä tässä tarkastelussa. OppiScrumiin liittyvät säännöt sitovat yhteen tapahtumat, roolit ja tuotokset määrittäen näiden keskinäisiä vuorovaikutuksia.

 

OppiScrumiin liittyviä tapahtumia ovat sprintit ja niiden aikana tapahtuvat määrämuotoiset vuorovaikutustilanteet - kokoukset. Nämä oppijatiimin pitämät kokoukset, ajastetut tapahtumat (time boxed), ovat luomassa säännöllisyyttä ja ennustettavuutta tehtävätoteutusten ja siihen liittyvän oppimisprosessin kulkuun.

 

Tapahtumat ovat ajastettuja siten, että jokaisella tapahtumalla on etukäteen määritetty aloitusajankohta sekä enimmäiskesto. Tapahtumien toteuttamisessa ensisijaisena tavoitteena on, että hallinnointiin varataan riittävästi aikaa ilman prosessin turhaa tyhjäkäyntiä.

 

Tärkein tapahtumista on itse sprintti. Se on kaikkien tapahtumien kehys ja luo koko prosessin muut puitteet. Muut tapahtumat ovat määrämuotoisia, virallisia, tarkastuspisteitä sopeuttaa oppijatiimin toimia. Nämä tarkastelutapahtumat ovat suunniteltu erityisesti läpinäkyvyyden ja avoimuuden varmistamiseksi sekä korjaavien toimien mahdollistamiseksi. Näiden tapahtumien puuttuminen, johtaa avoimuuden vähentymiseen ja rajoittaa oppimisen ja osaamisen kehittymisen läpinäkyvyyttä.

 

Muut ajastetut tapahtumat ovat siis kokouksia, jotka toteutuvat sprintin kuluessa. Näitä ovat oppimistuotoksen julkaisun suunnittelukokous eli työlistan ja resurssien sekä aikataulun esittely, sprintin suunnittelukokous eli tiimin muodostaminen ja sprintin tehtävälistan laadinta, päivän Scrum –kokous eli tilannekatsaus, sprintin tuotoksen arviointi ja sprintin takauman tarkastelu kunkin sprintin päätteeksi. Nämä tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia tarkastaa ja sopeuttaa oppimis- ja osaamisen kehittymisprosessia – niin yksilön kuin koko oppijatiimin kehittymisen kannalta!

 

KUVIO 3 OppiScrumin tapahtumia sprintin aikana

 

OppiScrumin oppimisprosessin lähtökohtana on sen avoimuus ja läpinäkyvyys kaikkialle. Edellytyksenä tälle on että prosessin tarkastelu on kuvattu ja määritetty yhteisen näkemyksen mukaan niin että kaikilla tarkkailijoilla on yhteinen käsitys siitä, mikä on koko kokonaisuus, mistä osista se koostuu, mitä juuri nyt tapahtuu, mitä on jo tapahtunut sekä paras mahdollinen yhteinen näkemys siitä mitä vielä on tehtävä sovitun ajanjakson kuluessa.

 

Yhteisen näkemyksen takaamiseksi käytössä olevat käsitteet tulee olla yhteisesti ymmärretty; Erityisen tärkeää on se että toteutettavaksi sovittujen tehtävien tila on kaikille tiimin jäsenille tiedossa ja lisäksi kaikille muille tiimeille ja toimijoille näkyvissä (TODO, IN PROCESS, DONE); Edellisen lisäksi kaikilla on oltava yhteinen näkemys siitä koska tehtävä on valmis l. tehty: He, jotka toteuttavat annetut tehtävät, ja ne, jotka vastaanottavat syntyneen tuotoksen, ovat jakaneet yhteisen määritelmän siitä milloin tuotos on tehty (DONE).

 

KUVIO 4 Työskentelyn läpinäkyvyys ja avoimuus, työmäärät ja tehtävien suorittamiset näkyvät yhdellä silmäyksellä.

 

Oheisesta kuviosta nähdään kuinka voidaan esittää työn ja tehtävien edistyminen. Esityksestä näkyy miten tehtävälistan tehtävät päätyvät sprintissä uudeksi tuotokseksi, joka iteratiivisesti ja inkrementaalisesti kasvaa sprinttien lukumäärän kasvaessa (lisäävä ja toistava).

 

OppiScrumissa painopiste on oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Tavoiteltavat seikat näkyvät yhdessä tuotetun työn tuloksen ominaisuuksien tarkastelusta, yksilön oppimistuloksista, hänen henkilökohtaisesta kehityksestä sekä yhteistyöhön liittyvistä edistymisistä. OppiScrumin kehyksen elementtien tarkoitus on luoda sellainen läpinäkyvä ja avoin työskentelyilmapiiri, joka tukee oppimisen prosessia, jossa opettelusta ja siihen liittyvästä toiminnasta syntyy tietoa ja syntyneestä tiedosta harjoituksen tuloksena osaamista.

 

Avoimuus on korjaavan toiminnan edellytys, joka auttaa kaikkia prosessissa olevia toimijoita tekemään oikeita päätöksiä tavoitteiden aikaansaamiseksi koko työskentelyjakso kuluessa. Korjaavana toimenpiteenä joudutaankin usein palauttamaan jo valmiiksi määriteltyjä tehtäviä takaisin prosessiin!

 

 

KUVIO 5 Scrum Board –fläppi, toukokuussa 2014 Hollannissa

 

Yksi avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen suunniteltu väline on Scrum Board -taulu. Oheisessa kuvassa on esitetty hollantilaisen oppijatiimin käyttämä Scrum board -fläppitaulu, jota tiimi ylläpitää koko työskentelyjakson ajan. Scrum Board –taulun käyttöä käsitellään yksityiskohtaisesti jäljempänä omassa luvussa. Tästä Scrum Board –taulusta on luettavissa yhdellä silmäyksellä oppijatiimin oppimisen ja osaamisen nykytila ja edistyminen.

 

OppiScrumissa kaikkien toimijoiden on säännöllisesti katselmoitava l. tarkasteltava prosessia ja sen osia, jotta poikkeamat tavoitteista havaitaan ajoissa. Tehtävien tuotoksia on verrattava sovittuihin oppimis- ja osaamistavoitteisiin, jotta epätoivotut poikkeamat tavoitteista voidaan ajoissa korjata. Tarkastuksia tai katselmointeja ei kuitenkaan saa tehdä niin usein että ne häiritsevät normaalia työskentelyä. Tulosten ja prosessin tarkasteluista saadaan paras hyöty kun niihin osallistuvat tunnollisesti sekä opettaja että oppijat siellä missä työtä tehdään: luokkahuoneessa tai varsinaisissa työtiloissa.

 

KUVIO 6 Burn Down Chart – työmäärä ja aika osoittavat projektin etenemisen

 

Tuloksien seurantaan käytetään usein apuna työn vähentymistä esittävää kuviota (Burn Down Chart), jossa näkyy suunnitellun työmäärän vähentyminen suhteessa aikaan. Työmäärän ja ajan hupeneminen on esitetty yllä olevan kuvan avulla.

 

Allaolevassa kuviossa on esitetty yksinkertaistettu Scrum Board –fläppitaulu. Tämä oppijatiimin ylläpitämä dokumentaatio mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen kyseisen tiimin toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta sprintin kuluessa. Näitä käsitellään myöhemmin oppiScrumin prosessin dokumentointia käsittelevässä luvussa.

 

KUVIO 7 Yksinkertaistettu Scrum Board-fläppitaulu

 


 

 

1.4.          OppiScrumin toteuttaminen tiimeissä – miten?

Jos oppijatiimi (tai ohjaava opettaja) toteaa, että yksi tai useampi osaprosessi uhkaa poiketa hyväksyttävistä rajoista ja/tai että tulokset eivät ole muutoin hyväksyttävissä, niin suunnitelmia tai lähestymistapaa on pikaisesti yhteisesti tarkistettava. Oikaisu on tehtävä aina ja niin pian kuin mahdollista, jotta voidaan minimoida tulevat lisäpoikkeamat.

 

OppiScrumiin liittyy määrämuotoisia tapahtumia ja kokouksia (katselmointeja ja tarkastuksia) sekä näiden seurauksena syntyviä sopeuttamistoimia. Sprintin aikaisia tapahtumia, joilla korjataan ja kohdennetaan oppimisprosessia, ovat:

 

• Tiimin muodostaminen – (Team Formation) (oppijatiimit ja ohjaava opettaja yhdessä)

• Sprintin suunnittelu – (Sprint Planning) (oppijatiimi suunnittelee ja toteuttaa, ohjaaja auttaa)

• Päivän Scrum -kokous (Daily Scrum) (oppijatiimi ScrumMastein avustamana)

• Sprintin tarkastelu ja katselmointi – (Sprint Review) (Mitä on tehty?) (ScrumMaster ja ohjaava opettaja)

• Sprintin takauman tarkastelu – (Sprint Retrospective) (Kuinka on toimittu?) (ScrumMaster ja ohjaava opettaja)

• Henkilökohtaiset palautekeskustelut– (Personal Reflection) (kehittymisen itsearviointi yhdessä ohjaavan opettajan kanssa)

 

Edellisessä luettelossa on suluissa on esitetty vastaavat Scrum -toiminnan käsitteet.

 

KUVIO 8 oppiScrum-prosessin sopeuttaminen kokouksien avulla

 


 

Oppijatiimissä on kolme alkuperäisestä Scrumista johdettua toimijaroolia: Nämä ovat tuoteomistajan, ScrumMasterin sekä tiimin jäsenten roolit (Product Owner, Scrum Master ja Development Team).

 

OppiScrumin oppijatiimi koostuu ohjaavasta opettajasta, joka on tuoteomistaja, ja kolmesta tai viidestä oppijasta. Yhdellä näistä oppijasta on nk. Scrum Masterin rooli. Tärkeää on että oppijatiimit ovat itseorganisoituvia ja monialaisia. Itse - organisoituva tiimi päättää siitä kuinka se parhaiten toteuttaa työnsä sen sijaan että mikään ulkopuolinen taho päättäisi tästä (esim. tuoteomistajan roolissa toimiva opettaja). Monialaisella tiimillä on tavallisesti kaikki tarvittavat kyvyt suorittaa annetut oppimistehtävät. Oppijat muodostavat keskenään oppijatiimin, jonka kokonaisosaaminen perustuu kunkin jäsenen taitoihin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Vaikka tiimi on vastuussa omista tuloksista ja on siinä mielessä itsenäinen ja muista riippumaton, niin tiimi voi käyttää muiden tiimien oivalluksia ja tietoja hyödykseen. Tiimien välistä yhteistyötä tuetaan ja kannustetaan. Tiimien toimintamalli oppiScrumissa on suunniteltu kannustamaan optimaaliseen itsenäisyyteen, yhteistyön kehittämiseen, joustavuuden parantamiseen, luovuuden kasvuun, motivaation ja tuottavuuden kohottamiseen.

 

Oppijatiimit rakentavat oppimisensa ja osaamisensa iteratiivisesti ja inkrementaalisesti (lisäävä ja toistava), maksimoiden palautteen antamisen mahdollisuudet ja toiminnan sopeuttamisen ja säätämisen. Inkrementaalisesti kehittyvät oppimistehtävien vastaukset ja samalla oppimistulokset varmistavat, että parempia tuloksia oppimistavoitteissa on mahdollista saavuttaa.

 

KUVIO 9 oppiScrum-prosessin toimijoita: tuoteomistaja ja Scrum Master sekä muut oppijat

 

Tuoteomistaja (Product Owner) on oppiScrumissa oppimisen ohjaajana toimiva henkilö. Joissain tapauksissa tuoteomistajaa voi edustaa useita opetuksesta ja ohjauksesta vastaavia henkilöitä. Tuoteomistaja vastaa oppimisen ja osaamisen kehittymiseen johdattavasta koko opintojen työ- ja tehtävälistasta (Product Backlog). Hän edustaa myös muita oppilaitoksen sidosryhmiä ja näiden antamia hallinnollisia määräyksiä (kuten tutkinnon perusteet, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat, vanhemmat, työelämän asettamat vaatimukset ja opiskelijoilta saadut palautteet jne.). Hän vastaa oppimistuloksista, oppimisesta annettavasta palautteesta ja jossain tapauksissa ammatillisen osaamisen arvioinnista tai tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Hän vastaa oppijatiimin työn arvon maksimoimisesta eli parhaan mahdollisen oppimistavoitteen saavuttamisesta.

 

ScrumMaster on tuoteomistajan tai oppijatiimin valitsema tiimissä toimiva opiskelija, jonka tehtävänä on huolehtia että oppiScrumin prosessia noudatetaan ohjeiden mukaisesti ja että tiimin jäsenet ovat tekemässä parhaansa tiimin määrittämien yhteisten laatutavoitteiden mukaisesti. OppiScrumissa tuoteomistajan erityistehtävänä on tukea ScrumMasteria hänen tehtävissään. ScrumMaster auttaa muita oppijatiimin jäseniä ymmärtämään prosessia ja seuraamaan saavutettuja tuloksia.

 

Oppijatiimi (Development Team) suunnittelee ja toteuttaa sovitut tehtävät. Tiimi on erilaisista osaajista koostuva ryhmä oppijoita, joiden vastuulla on opetella oppia tekemään erilaisia tekoja ja tuotoksia, joiden avulla osoitetaan oppimisen edistyminen sekä ammatillinen osaamisen kehittyminen kunkin sprintin päättyessä. Oppijatiimi koostuu siis henkilöistä joilla on tarvittava osaaminen muuttaa tuoteomistajan esittämät tehtävät ja vaatimukset julkaisukelpoiseksi tuotokseksi aina kunkin sprintin loppuun mennessä.

 

1.5.          OppiScrumin mahdollistama multioppiminen – miten?

 

Ohjaava opettaja toimii tuoteomistajana (Product Owner). Hänen vastuulla on koko opintojen työlistan (Product Backlog) laadinta! Tämä ”oppimistuotteen” tuoteomistajana ohjaava opettaja määrittää sekä esittelee oppimistavoitteet oppijatiimeille. Hän on myös vastuussa prosessien seurannasta ja tuotoksien, oppimistuloksien sekä osaamisen arvioinnista.

 

Hänen tehtävänä on tukea oppiScrum -prosessia sekä oppijoiden henkilökohtaista sekä työryhmien kehittymistä prosessin kuluessa. Tuoteomistaja tukee oppijoita mm. ohjaamalla erilaisten oppimateriaalien käyttöön, vastaamalla kysymyksiin ja kertomalla esimerkkejä. Tuoteomistajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on oppijatiimien väliseen yhteistyöhön kannustaminen. Kuinka organisaatiot, tiimit ja yksilöt pyrkivät toteuttamaan tämän riippuu organisatorisista lähestymistavoista ja strategioista.

 

Tuoteomistajana toimiva opettaja keskittyy käsiteltävään aiheeseen ja on myös opintojen osaamisen kehittämisprosessin omistaja.

 

Oppimisprosessin tuoteomistaja vastaa erityisesti

1.         Tavoitteista: Mitä pitää oppia;

2.         Seurannasta ja toiminnan laadusta: Oppimistuloksien kehitys, palautteet ja prosessin korjaaminen;

3.         Sopeuttamistoimista: Oppimisen ohjaamisesta ja rakentavan palautteen antamisesta;

4.         Arvioinnista ja palautteesta: Oppimisen sekä osaamisen arvioinnista kun tehtävät on tehty tai kun sprintti päättyy.

 

Tuoteomistaja on opettajana vastuussa erilaisista mitattavista tuotoksista koulutuksen kuluessa kuten erilaisten testien tuloksista, seuraavaan vaiheeseen siirtymisestä ja mahdollisista loppukokeiden tai -töiden arvioinneista jne. Tuoteomistajan tehtävänä on varmistaa että eri sidosryhmien asettamat tavoitteet saavutetaan. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi muut oppijat, vanhemmat, koulutuksen järjestäjä, työelämä ja jopa opetushallitus.

 

Vastuu, mitä opetellaan, opitaan ja osataan kriteeriperusteisesti, mitkä ovat prioriteetit tietyissä aihekokonaisuuksissa tai osaamisaloissa, on selkeästi tuoteomistajalla. Tuoteomistaja määrittää kriteerit osaamisen edistymisen seurantaan ja tuloksien arviointiin (esim. arvioinnin kriteerit, valmiiden esityksien suuntaviivat, jne.) mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Tuoteomistajan on selkeästi esitettävä oppimisen sekä osaamisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit yhtenevästi kaikille oppijatiimeille.

 

Kun on yhteisesti määritetty se mitä pitää oppia ja miten osaamista voi osoittaa, niin tuoteomistajan on myös seurattava, tarkistettava ja sopeutettava oppijatiimin toiminnan tuloksia ja laatua tavoitteiden mukaiseksi. Tämän voi tuoteomistaja toteuttaa ainakin kahdella tavalla:

1.         Oppijatiimin kanssa sovitaan oppimiskriteerit valmiille tehtävälle. Yhteisesti sovittu ”Tehty - DONE” –määritys ohjaa tiimiä saavuttamaan sovitut osatavoitteet.

2.         Tuoteomistajan ja tiimin yhdessä hyväksymien arviointikriteerien perusteella tuoteomistaja tarkastaa että oppimisen kannalta avaintehtävät on suoritettu ja osaamisen kriteerit täyttyneet.

 

Oppijatiimi määrittää valmiin tuotoksen kriteerit (Definition of Done = DoD.) oppimisen tavoitteiden laadunseurantaa varten. Ennen toteutettavaa sprinttiä oppijatiimi laatii oppimiskriteerit siitä, milloin heidän työnsä on "Tehty" eli valmis. OppiScrumin alussa kokemattomat tiimit tekevät tämän yhteistyössä tuoteomistajan kanssa. Kokeneet tiimit puolestaan kykenevät laatimaan tämän itsenäisesti. Näin oppijatiimit kehittyvät määrittelemään omat oppimistavoitteensa ja sille laatu- sekä arviointikriteerit. Oppimisen laatua tulee aina arvioida arviointikriteereihin perustuen. Tästä annetaan palautetta oppijoille. Usein valmiiksi saatettu tehtävä –DONE - on dokumentoitu, talletettu sovittuun muotoon ja paikkaan sekä esitelty kaikille tiimiläisille ja oppijatiimi on sen hyväksynyt.

 

Yksittäisten oppijoiden ja koko tiimin oppimisen ja osaamisen laadunseuranta tapahtuu siten, että tuoteomistajalla on käytössään koulutuksenjärjestäjän määrittämät arviointikriteerit osaamiselle. Tuoteomistajan on, yhdessä oppijatiimin kanssa, saatava aikaan yhteinen näkemys tavoiteltavasta osaamisesta ja sen tasosta. Oppijatiimin vastuulla on noudattaa yhdessä asetettuja tehdyn työn arviointi- ja hyväksymiskriteereitä. Tiimin jäsenet itse määrittelevät tehtävät ja toimet, joilla varmistetaan kriteereiden täyttyminen.

 

Tuoteomistajan on ohjattava oppijatiimiä ja siinä kulloinkin ScrumMasterina toimivaa oppijaa itsenäiseen toiminnan seuraamiseen ja laadun arviointiin.

 

OppiScrumissa oppijoilla on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa oppimis- ja osaamistavoitteisiin. Tuoteomistaja vastaa osaamisen (valtakunnallisten ja koulutuksen järjestäjän määrittämien) arviointikriteereiden noudattamisesta ja oppijat voivat määrittää haluamansa läpäisyn tavoitetason. Tämän tarkoituksena mahdollistaa ilmapiiri, jossa työskennellään ilman erityistä stressiä. Keskeiset tavoitteet ja näiden perusteella laaditut ja toteutettavat oppimistehtävät ovat selkeästi oppijatiimin kaikkien jäsenten tiedossa. Itse työskentely ja siihen osallistuminen muuttuu merkitykselliseksi eikä se minkä arvosanan saattaa saada vai epäonnistuuko opinnoissa kokonaan.

 

Tuoteomistaja vastaa oppiScrumin toimintatapojen ja filosofian levittämisestä opiskelijoille sekä kaikille muille koulutukseen liittyville toimijoille. Tuoteomistaja on vastuussa siitä, että oppiScrumin arvot sekä lähtökohdat ymmärretään ja niitä kunnioitetaan: avoimuus, sopeuttaminen ja yhteistoiminta ovat perusteet kaikelle toiminnalle.

 

Keskiössä on tapa toimia ja kehittää yhteistyötä kaikkien oppijatiimien kesken. Tämän varmistamiseksi tuoteomistajan tehtävänä on:

● selittää sekä selvittää, mitä oppiScrum on, mikä sen merkitys on ja miten se toimii;

● varmistaa, että oppijatiimit on muodostettu jäsenistä joiden taidot täydentävät toisiaan;

● seurata, että oppiScrumin prosessia noudatetaan oppijatiimissä sen muodostaman kehyksen, teorian ja sääntöjen puitteissa;

● tarvittaessa ja pyydettäessä antaa lisäselvennyksiä oppijoiden tehtäväksiantoihin (laatimalla esimerkkejä ja tehden demonstraatioita, antamalla rakentavaa palautetta, jne.);

 

Kaikkien edellisten tehtävien lisäksi tuoteomistaja on vastuussa niiden opiskelijoiden valmentamisesta ja ohjaamisesta, jotka toimivat oppijatiiminsä ScrumMasterin tehtävissä. Tuoteomistaja auttaa kaikkia toimijoita kehittymään sekä

● kannustaa energisyyteen, hauskuuteen, viihtymiseen ja laajentavaan ajatteluun;

● suojelee tiimejä ulkopuolisten voimien aiheuttamilta keskeytyksiltä;

● ohjaa oppijatiimejä poistamaan toiminnan esteet nopeasti ja itsenäisesti. Esteet, jotka ovat liian vaativia oppijatiimille, pitäisi mahdollisimman nopeasti siirtää mm. tuoteomistajan ratkaistavaksi.

● kannustaa oppijatiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön. Oppijatiimeillä ja niiden jäsenillä on erinomainen mahdollisuus oppia toistensa onnistumisista sekä oppia sietämään omia ja muiden epäonnistumisia!

 

Tuoteomistajalla voi olla ohjauksessa useita oppijatiimejä ja hän voi toimia samanaikaisesti useissa eri opintototeutuksissa. Moniosaajista koostuvat oppijatiimit voivat olla myös useiden eri tuoteomistajien ohjauksessa.

 

Tuoteomistaja arvioi sprintin aikana oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttamista tiimi- sekä yksilökohtaisesti. Tuoteomistaja arvioi ja päättää sekä yksittäisien oppilaiden osaamisen tasosta ja tiimien tuloksista: oppimisesta annetaan ohjaavaa, rakentavaa, palautetta ja osaamista arvioidaan puolestaan kolmiportaisesti T1,H2,K3 (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä). Arviointikäytännöt poikkeavat eri oppilaitoksissa koulutuksen järjestäjän päättämien työtapojen mukaisesti. Tuoteomistaja on kuitenkin ainoa henkilö, jonka vastuulla on määrittää koko opintojen eli tuotteen työlista (Product Backlog).

 

Tuoteomistajan opintojen työlistan hallinnointi ja määrittäminen koostuu:

● Toimintaohjeistuksesta: oppiScrum –prosessin ja kehyksen toimintaohjeistus opiskelijoille (esim. 1 kerta - 2 tuntia);

● Oppimistavoitteista: selvitys sprintin ja kaikkien opintojen oppimistavoitteista ko. ajanjaksolla;

● Osaamisen arviointikriteeristä: kuvataan määritelmät ja perustelut kriteereille. Selväsanaisesti selvitetään, mitä kriteerit ovat, milloin oppimisen tavoite on saavutettu, siten että tiimit voivat aloittaa itsenäisen työskentelyn (harjoitusten tekemisen, dokumenttien laadinnan, esitelmien koostamisen jne.);

● Oppijatiimien ohjauksesta ja neuvonasta: työskennellään läheisessä vuorovaikutuksessa (konkreettisesti vieressä ja lähellä) selkeyttämässä oppimisen tavoitteita ja arviointikriteereitä, opastamassa opetus- ja taustamateriaalien käyttöön ja olla käytettävissä lisäkysymyksiä varten;

● Seurannasta: Seurataan että kaikki mukanaolijat noudattavat oppiScrum -prosessia.

 

Tuoteomistajan tulee kaikissa toimissaan rohkaista ja tukea oppijatiimiä itsenäiseen toimintaan ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestä!

 

Oppijatiimin jäsenistä yksi on ScrumMasterin roolissa. Hän on tiimin "palveleva valmentaja". Hän ei ole tiimin johtaja eikä myöskään ainoa tehtävien toteuttaja. Hänen tehtävänään on auttaa tiimiä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla - mutta hän ei johda tiimin toimintaa vaan on yksi tiimin toiminnan mahdollistajista.

 

OppiScrumin Masterilla ei ole aivan sama rooli kuin Scrum Masterilla aidossa Scrumissa. Tuoteomistajan tehtävänä on huolehtia suuresta osasta näistä velvollisuuksista – ainakin aluksi. Kun oppijatiimin kokemus työskentelystä kasvaa ja kehittyy, sille ja sen Scrum Masterille annetaan aina enemmän vastuuta, jolloin tuoteomistajan velvollisuudet vähenevät ja tiimin oppijoiden omistajuuden tunne työskentelystä kasvaa.

 

Oppijatiimin muodostamisen alussa tuoteomistaja nimeää tiimeille ScrumMasterit tai vaihtoehtoisesti oppijat yhdessä valitsevat joukostaan nämä tiimien avainhenkilöt. 25 opiskelijan luokasta nimetään 4-5 Scrum Masteria. Nimetyt henkilöt puolestaan valitsevat omaan tiimiinsä jäsenet tiimin osaamista täydentävien ominaisuuksien perusteella. Usein tämä valinta kannattaa tehdä anonyymisti siten että ystävät eivät kasaudu omiin tiimeihinsä.

 

Oppijatiimin ScrumMasterin tärkein tehtävä on vastata Scrum Board – fläppitaulusta, joka on määrätyn sisältöinen sekä muotoinen tietoarkki kirjoitettuna esimerkiksi fläppitaululle tai paperille. Hän varmistaa, että Scrum Board –fläppi on aina tiimiläisten sekä tuoteomistajan saatavilla ja että se on jatkuvasti ajan tasalla. Varsinaisten tehtävien tekeminen on koko oppijatiimin vastuulla. ScrumMasterin tehtävä on tukea hallinnollisilla toimillaan niin tuoteomistajaa kuin oppijatiimiä.

 

ScrumMasterin rooli ja toiminta ovat lähtökohtaisesti tuoteomistajan vastuulla. Tuoteomistajan tulee ohjata kaikkia tiimin jäseniä ottamaan ScrumMasterin tehtävät ja vastuu jossain opintojen vaiheessa. Mitä paremmiksi tiimit kehittyvät sitä enemmän vastuuta delegoidaan oppijatiimeille ja näiden ScrumMastereille.

 

ScrumMaster auttaa tuoteomistajaa ja hän

● luo sekä ylläpitää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta edistymisestä pitämällä huolta Scrum Board -fläpistä varmistamalla, että se on aina ajan tasalla.

● toteuttaa yhdessä tiimiläisten sekä tuoteomistajan kanssa oppiScrumin kokoukset yms. tapahtumat pyydettäessä ja aina tarvittaessa.

● varmistaa oppiScrum – prosessin kulun ja tavoitteiden seurannan (aloittaa ja johtaa oppiScrumin Päivän Scrum kokouksia, huolehtii muiden tapahtumien oikeasta toteuttamisesta, käyttää välineitä oikein jne.)

● tukee ja kehittää oppijatiimien rajoja ylittävää yhteistyötä.

 

Oppijatiimi koostuu itsenäisesti toimivista oppijoista, jotka tekevät yhteistyötä saavuttaakseen vaaditut oppimis- ja osaamistavoitteet määriteltyjen kriteerien mukaisesti sprintin kuluessa. Tiimin jäsenet ovat vastuussa yhdessä, yhtenä tiiminä, tehtävien arviointitason asettamisesta ja saavuttamisesta.

 

Oppijatiimit ovat, rakenteeltaan ja tuoteomistajan ohjaukseen perustuen, sellaisia, että he kykenevät järjestämään ja hallinnoimaan omaa työtään mahdollisimman itsenäisesti.

 

Oppijatiimille tulee olla tai sille mahdollistetaan seuraavien ominaisuuksien kehittyminen:

•           Tiimi on itseorganisoituva. Kukaan (ei edes tuoteomistaja) ei kerro oppijatiimille, miten tai kuinka heidän pitäisi saavuttaa oppimistavoitteet.

•           Tiimi on monialainen. Kaikkien tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Tällöin tarvittavat taidot ja henkilökohtaisen kehityksen teemat voidaan saavuttaa oppimis- ja osaamistavoitteiden yhteydessä, yhteistyössä tiimiläisten kesken, ja jäsenet voivat kehittyä henkilökohtaisella tasolla.

•           Tiimin jäsenillä voi olla erityistaitoja. Jäsenillä voi olla osaamista joka on keskittynyt tietyille alueille, mutta vastuu on oppijatiimillä kokonaisuutena, kaikilla yhdessä.

•           Tiimin jäsenet päättävät oppimisestaan. He voivat päättää itse, haluavatko hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan vai kehittävätkö itselleen uusia osaamisalueita.

•           Tiimi seuraa oman oppimisensa etenemistä ja osaamisensa laatutasoa. Nämä perustuvat oppimistavoitteisiin ja osaamisen arviointikriteereihin sekä määriteltyyn käsitteeseen ”Tehty - DONE”.

 

Optimaalinen oppijatiimin koko on tarpeeksi pieni hallinnoitavaksi ja tarpeeksi suuri suorittamaan merkittäviä työmääriä. Tavoiteltavaa on, että muodostetaan neljän tai viiden hengen tiimejä. Vähemmän kuin neljä jäsentä johtaa vähäiseen vuorovaikukseen sekä taitojen käyttöön tai niiden esille ottamiseen. Yli viisi jäsentä saattaa vaatia liikaa koordinointia ja hallinnointia. Suuret tiimit tuottavat liikaa monimutkaisuutta, jotta empiiristä prosessia voidaan hallita, yhteistä tuotosta arvioida ja toimintaa sopeuttaa. Opettajaa tuoteomistajan ominaisuudessakaan ei lasketa oppijatiimin jäseneksi.

 

1.6.          Opintojen toteutuksen suunnittelu

Toteutussuunnittelun (Product Release) tarkoituksena on muodostaa resurssien, kuten työmäärät ja toimintaympäristö, sekä toteutusaikataulun muodostamat toiminnan rajoitukset.

Toteutussuunnittelun tavoitteena on myös asettaa oppimisen ja osaamisen tavoitteet ja näiden toteutussuunnitelma sellaisiksi, jotka oppijatiimit ja koko muu organisaatio ymmärtävät ja osaavat kuvata toisilleen.

 

Konkreettisesti toteutussuunnitelma määrittelee opintojen ja osaamisen tavoitteen, opintojen (tuotteen) tehtävälistan tärkeimmät tehtävät (korkeimmat prioriteetit), suurimmat riskit sekä osaamisen tuotoksien julkaisun ominaisuudet ja toiminnallisuuden. Suunnitelma määrää myös tehtävien viimeisen palautuspäivän sekä ohjaukseen ja työhön käytettävät tuntimäärät (kustannusarvion). Näiden tulisi olla muuttumattomia, mikäli toteutussuunnitelma ei merkittävästi muutu tavoitteiltaan prosessin aikana. Tarkoituksena on, että kaikki toimijat voivat toteutussuunnitelman perusteella seurata opintojen edistymistä sprintti kerrallaan ja tehdä toimintaan tarvittaessa muutoksia.

 

Toteutussuunnittelu eli opintojen suunnittelu on järkevää toteuttaa ennen oppiScrumin aloittamista. Mikäli oppijatiimi aloittaa työn ilman opintojen tehtävien jäsentämistä ja toteutuksen suunnittelua, muodostuu puuttuvasta suunnittelutiedosta työskentelylle este, joka tulee Scrumin periaatteiden mukaisesti poistaa.

 

Samanlainen tilanne syntyy sellaisissa tapauksissa joissa emme tiedä prosessin lopputulosta ts. tuoteomistaja ja kehitystiimi eivät ole vielä saaneet aikaan tuotteen vaatimusmäärittelyä. Kun oppimistavoitteet ja osaamisen arviointikriteerit eivät ole edeltäkäsin annettuja (esim. kuvattu opetussuunnitelmassa) syntyy tilanne jossa vaatimusmäärittely on tehtävä. Tällaisen esteen poistamiseksi tarvittavat tehtävät kuten opintojen tavoitteiden ja kriteerien asettaminen merkitään osaksi opintojen työlistaa (Scrumissa tuotteen kehitysjonoa).

 

OppiScrumissa oppimista ja osaamista kehitetään iteratiivisesti siten, että jokainen sprintti kehittää oppijatiimin ja yksilön opinnoille lisäarvoa. Usein on järkevää aloittaa opeteltavan aihepiirin peruskäsitteistä ja –toiminnoista. Peräjälkeen toistuvat sprintit kehittävät lisää osaamista oppijatiimille. Jokainen sprintti tuottaa lisää materiaalia tehtyjen tehtävien avulla ja opintojen kokonaisuus saavutetaan vaiheittain. Kun on toteutettu riittävästi tiedonhakuja ja laadittu dokumentteja, joista on arvoa oppijatiimille, tehtävät julkaistaan ja sprintti päättyy.

 

Kun kaikki sprintit on toteutettu ja koko opintojen työlista on valmis, niin tavoitekokonaisuus on saavutettu. Tuoteomistajan ja tiimin todettua että tehtävät on toteutettu tavoitteiden mukaisesti, niin oppijatiimin tuotokset julkaistaan. Oppimisesta annetaan palautetta ja mahdollisesti ammatillinen osaaminen arvioidaan kriteeriperusteisesti.

 

Monilla opetusorganisaatioilla on käytössään koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetuksen suunnitteluprosessi sekä oppimisen ja osaamisen arviointiprosessit. Suurin osa suunnittelusta tehdään yleensä opetussuunnitelmatyön kuluessa eikä tehtyjä prosessien kuvauksia tai toteutussuunnitelmia päivitetä useasti sen vaatiman suuren työmäärän vuoksi.

 

OppiScrumin opintojen suunnittelussa määritellään yleiset tavoitteet ja esimerkiksi tiedonhakuihin liittyvät uudet ajantasaiset oppimistehtävät virallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tähän kuluu yleensä vain pieni osa ajasta, jonka organisaatio tarvitsee perinteisen opetussuunnitelman päivittämiseen tai kokonaan uuden luomiseen.

 

OppiScrumissa hyödynnetään myös oikea-aikaista (Just-In- Time) opintojen tavoitteiden suunnittelua. Jokaisessa sprintin katselmointi- ja suunnittelukokouksessa sekä päivän Scrum –kokouksissa seurataan ympäristöstä saatua palautetta ja korjataan jatkuvasti toimintaa. Aluksi oppiScrumin opintojen suunnittelu voi vaatia hieman enemmän aikaa tuoteomistajalta eli opettajalta kuin perinteinen opetuksen suunnittelu sillä prosessin sisäistäminen vaatii aikaa.

 

Opintojen suunnittelu vaatii aina opetuksen ja oppimistehtävien sekä tehtävien priorisointia ja tehtävien toteuttamisen aika-arviointia. Tähän opitaan vuosien harjoittelun avulla ja kirjallisuudessa esitellään erilaisia tekniikoita, jotka ovat hyödyllisiä, mutta eivät varsinaisesti kuulu oppiScrumiin.

 

Oppimisen ja osaamisen tavoitteet laaditaan työlistaksi, josta muodostuu tehtävälistoja sprinttien toteuttamiseksi. Scrumissa usein työlista muodostetaan nk. käyttäjätarinasta, josta muodostetaan sprintin tehtävät. OppiScrumin käyttäjätarina voisi olla esimerkiksi toiminnallinen kuvaus siitä mitä oppijan tulee tehdä tai osata:

”Oppija ottaa käyttöön asiakkaan vaatimusten mukaisen tietojenkäsittelylaitteiston, asentaa tarvittavat ohjelmistot sekä oheislaitteet.” tai ”Oppija osaa auttaa asiakasta laiteasennuksissa.”

 

Tästä tarinasta syntyy laaja joukko erilaisia oppimistehtäviä, jotka oppijan tulee toteuttaa: Mitä on käyttöönotto? Miten käyttöönotto suunnitellaan? Mitkä ovat käyttöönoton vaiheet? Mikä on asiakas? Mitä ovat asiakkaan vaatimukset? Miten asiakkaan vaatimukset määritellään? Mitä tarkoittaa vaatimusmäärittely? Mitä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteistolla? Mitä ovat oheislaitteet? jne. Koko työlista kuvaa oppijan osaamista ja typistyy osaamiskuvaukseksi. Tämä viimeinen osaamiskuvaus voisi muodostua viimeisen sprintin kokoavaksi oppimistehtäväksi: Kerro miten autat asiakasta laiteasennuksissa.

 

Nykyisen ammatillisen koulutuksen tutkintojen tavoitteissa määritellään seuraavat keskeiset opintojen tavoitteet, jolloin tuoteomistajan roolissa olevan opettajan on ohjattava oppijoita

 

1. suunnittelemaan, toteuttamaan, testaamaan sekä dokumentoimaan ammattialaan liittyvän työprosessin;

2. hallitsemaan työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja;

3. hankkimaan tarvittavaa tietoa sekä

4. ohjaa oppimaan ja ongelmien ratkaisuihin, auttaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyön kehittämisessä, kasvattaa ammattieettiseen ajatteluun sekä opastaa huolehtimaan terveydestä, turvallisuudesta sekä toimintakyvystä. (vrt Datanomin ops_perusteet 2014 luku 2.1.2)

 

Hyvin suunniteltu koko opintojen työlista vastaa kysymyksiin “Kuinka voimme kehittää oppimista ja osaamista parhaalla mahdollisella tavalla? Kuinka voimme saavuttaa tai ylittää tavoitellun laatutason, taata viihtyvyyden ja samalla pitää kiinni opintojen aikatauluista?”.

 

Sprintti on ennalta määrätty tehtävien toteuttamisen ajanjakso, jonka kesto voi vaihdella päivästä viikkoon tai se voi olla jopa kuukausia kestävä. Aikahorisontin ollessa liian pitkä siitä voi tulla, erityisesti nuorille oppijoille, ongelmia ja toimijoilla saattaa olla vaikeuksia hallita prosessin monimutkaisuutta. Hollannin kokemusten perusteella voidaan todeta että nuorilla oppijoilla saattaa ilmetä ongelmia hahmottaa tavoitteellista toimintaa jo muutamankin kuukauden päähän. Sprinttien kestoksi on aluksi järkevää kokeilla noin viikon pituista jaksoa. oppiScrumin prosessin osaamisen kehittyessä voidaan ryhtyä rakentamaan pidempiä ja vaatimuksiltaan monimuotoisempia sprinttejä.

Sprintin tehtävälistaan voi sisältyä monipuolisia tehtäväpaketteja, opetus-/luentojaksoja, jokin kehitysprojekti, lukuja oppikirjasta jne. Sprintin aikana toteutettavat oppimistehtävät määritellään sprintin suunnittelukokouksessa. Tämä suunnitelma laaditaan oppijatiimissä kaikkien jäsenten yhteistyönä.

 

Sprintin suunnittelukokous pidetään aina heti uuden sprintin aluksi. Suunnitelukokoukseen kuuluu kolme osiota: 1. tiimien muodostaminen, 2. oppimistavoitteiden määrittäminen ja 3. toteutettavan oppimistehtävän tai tehtävien toteutuksen suunnitteleminen.

 

Sprintti alkaa suunnittelukokouksella ja mahdollisesti uuden tiimin muodostamisella: perusperiaate on että ScrumMaster kokoaa itselleen moniosaajista koostuvan tiimin, joka ryhtyy suunnittelemaan oppimistehtävien toteuttamista yhteistyössä tuoteomistajan kanssa. Oppijatiimien tehtävänä on määrittää itsenäisesti, mitä he tekevät tai tuottavat kyseisenä ajanjaksona. Tiimi määrittelee myös itsenäisesti kuinka sovitut tehtävät tai tuotokset toteutetaan – kuka tekee, miten vaativia tehtävät on  ja koska ollaan valmiita.

 

Suunnittelukokouksen alustaa tuoteomistaja, joka esittelee yleiskatsauksen tehtäväksi antoihin: jakson kesto, työhön käytettävät tunnit, kuinka monta oppituntia liittyy sprinttiin, mitkä ovat keskeiset ajankohdat ja päivämäärät, jolloin arvioidaan oppimista ja osaamista, arviointiin liittyvät kriteerit jne. Tuoteomistaja esittelee oppimistavoitteet ja asettaa rajat, joiden puitteissa oppijat laativat omiin tavoitteisiinsa sopivat tehtävät ja luovat omistajuutta tekemisiinsä ja rakentavat omia suunnitelmiaan.

 

Sprintin suunnittelukokouksessa haetaan vastauksia kysymyksiin:

•           Mitä odotetaan oppijatiimiltä tämän sprintin kuluessa: mitkä ovat oppimistavoitteet, mitä opetus-/oppimisvälineitä tarvitaan, mitkä ovat osaamisen arviointikriteerit ja mitä riippuvuuksia näiden seikkojen välillä mahdollisesti on.

•           Mitä on tehtävä oppimistavoitteiden saavuttamiseksi, missä järjestyksessä ja kenen toimesta.

 

Tuoteomistaja esittelee oppimistavoitteet oppijatiimeille ja selittää ne niin, että kaikkien tiimien ja kaikki tiimien jäsenet ovat ymmärtäneet mitä heiltä odotetaan tämän sprintin kuluessa. Oppimistavoitteet on selitettävä siinä määrin tarkasti, että tiimit voivat itsenäisesti ryhtyä käsittelemään tavoitteita toiminnan suunnittelemiseksi.

 

Tuoteomistajan selvitettyä oppimistavoitteet ja osaamiskriteerit, niin oppijatiimin tehtävänä on määrittää tarvittavat toimenpiteet ja tehtävät tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppijatiimitiimi on vastuussa tehtävien riittävästä laajuudesta ja osittaisien toimituksien aikatauluttamisista ja toteuttamisista.

 

Sen jälkeen kun on selvitetty, mitä on tehtävä, niin tiimi alkaa järjestää tehtäviä ja osatoimituksia aikajärjestyksen, joka perustuu omaan näkemykseen oppimistehtävien tavoitteista ja tuoteomistajan asettamiin hyväksymis-/arviointikriteereihin. Tässä käytetään apuna Scrum Board –fläppitaulua.

 

Kun oppimistehtävät ja näiden osatoimitukset on järjestetty kronologisesti, niin ensimmäinen alajaottelu tehtävistä voidaan tehdä. Tämän suunnitteluistunnon tuotos on vasta ensimmäinen luonnos tehtävien aikatauluttamiseksi. Työprosessin tarkastuskokoukset ja toiminnan sopeuttaminen tavoitteisiin on jatkuvaa ja johtaa uusiin oivalluksiin ja mahdollisesti muutoksiin suunnittelussa, toteuttamisissa ja työnjaossa.

 

Sprintin suunnittelukokouksen lopuksi oppijatiimin on kyettävä selittämään tuoteomistajalle miten he ovat ajatelleet, itse- organisoituvana tiiminä, saavuttavansa oppimistavoitteet ja miten he ovat ymmärtäneet sprintin tehtävät ja tavoitteet.

 

Sprintit muodostuvat seuraavista vaiheista tai tapahtumista

•           Sprintin suunnittelukokouksesta (sisältäen tiimin muodostamisen);

•           Päivän Scrum -kokouksesta jokaisen istunnon (esim. oppitunnin) alussa;

•           Sprintin oppimistehtävien ym. harjoitustöiden ja tehtävien tekemisistä;

•           Sprintin tuotoksen katselmoinnista kun kaikki tehtävät on tehty (Sprint Review);

•           Sprintin toiminnan tarkastelusta eli retrospektiivistä kun tuotoksen katselmointi on toteutettu (Sprint Retrospective);

•           Henkilökohtaisesta kehittymisen tarkastelusta (Personal Reflection).

 

Sprintin työskentelyjakson aikana:

•           oppijatiimin koostumus pysyy muuttumattomana;

•           sovittua soveltamisalan tähtäintä tai rajoja eikä laajuutta muuteta. Pyritään saamaan aikaan tuotos, jota voidaan tarkastella. Laatua voidaan selventää ja se on uudelleen neuvoteltavissa tuoteomistajan ja tiimin välisissä neuvotteluissa kun on opittu lisää aihepiiristä tai soveltamisalasta.

 

Sprintin kuluessa tuoteomistaja valvoo ja tarkistaa säännöllisesti onko kunkin tiimin tavoiteltu laatutaso saavutettavissa. Joillekin tiimeille rakennetaan säännöllisiä lisätapahtumia jotta varmistetaan tarkastuksien ja sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen sprintin aikana. Tuoteomistajan tulee korostaa säännöllisesti, että oppimistehtävien tuotokset on aina testattava. Oppijatiimejä kannustetaan tekemään testauksia, katselmointeja ja tarkastuksia omaehtoisesti ja itsenäisesti. Oppijatiimit voivat käyttää erilaisia menetelmiä oman ja toisten tuotosten testaamiseen (esim. oppimispelejä tai –kilpailuja).

 

Tuoteomistajana opettaja valvoo kunkin tiimin edistymistä. Scrum Board -fäppitaulut ja siihen liittyvät Burn Down kaaviot mahdollistavat nopean yleiskatsauksen kaikkien tiimien tilasta ja kunkin yksittäisen oppijatiimin tilannetarkistuksen.

 

Sprintti päättyy kun sovitut tehtävät on tehty. Lopuksi toteutetaan syntyneiden oppimistehtävien tuotosten arviointi (Sprint Review) sekä sprintin vaiheiden muistelu (sprintin retrospektiivi). Tavoitteena on tulosten ja töiden tarkastaminen sekä oppijoiden toimintatapojen kartoittaminen ja niiden edelleen parantaminen.

 

OppiScrumissa sprintti viedään aina loppuun asti, jotta voidaan tarkastella syntynyttä tuotosta. Keskeyttäminen ei ole siis mahdollista oppiScrumin sprintissä vaikka aidossa Scrumissa tuoteomistaja voi halutessaan keskeyttää työt. Tuoteomistaja ja oppijatiimi voi tarkistaa toimeksiannon rajoja tai laajuutta jotta saavutetaan halutut tuloksia tai tuotoksia. Tämäkin muutos on sallittua vain ja ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tuoteomistaja opettajana voi myös sisällyttää sprinttiin keskeisten aiheiden täsmennystuokioita varmistamaan tavoiteltavien tuloksien saavuttamisen. Tämä voi koskea kaikkia tiimejä tai vain yhtä oppijatiimiä.

 

Oppijatiimien muodostaminen tapahtuu ainakin ensimmäisen sprintin suunnittelukokouksen aluksi. Muodostamisessa otetaan huomioon kaikkien osallistujien erilaisuudet sekä näiden täydentyminen tiimejä muodostettaessa. Huolellinen tiimin muodostaminen perustuu ominaisuuksiin ja taitoihin, jotka ovat välttämättömiä tavoiteltaessa kaikille hyvää oppimismahdollisuutta. Työt ja tehtävät, jotka on tehtävä, ovat moninaisia ja vaativat oppijatiimin jäseniltä niin erilaisia ominaisuuksia, tietoja sekä taitoja kuin on mahdollista.

 

Hyvä oppijatiimi rakentuu seuraavien muodostamiskriteerien pohjalle:

•           Tiimin jäsenten ominaisuudet ovat toisiaan täydentäviä;

•           Tasapainoinen sukupuolijakauma;

•           Tavoiteltavaa on saada aina erilainen kokoonpano uusissa tehtävissä;

•           Kokoonpanon perustuminen aikaisempiin ystävyyksiin ei ole suotavaa.

 

Oppijatiimien muodostaminen voidaan toteuttaa usealla tavalla: 1. Tuoteomistaja nimeää kuhunkin oppijatiimiin jäsenet ja määrää yhden heistä toimimaan ScrumMasterin tehtävissä. 2. Tuoteomistaja valitsee ScrumMasterit, jotka muodostavat omat oppijatiiminsä. 3. Koko opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan ScrumMasterit esim. äänestämällä.

 

ScrumMasterit valitsevat tiimeihinsä kukin vuorollaan henkilöitä, joiden taidot täydentävät toinen toistaan. Tämä valinta voidaan toteuttaa anonyymisti esimerkiksi niin että kaikki osallistujat ovat kirjoittaneet paperille osaamisensa ja tunniste-/numerokoodin. Kukin ScrumMaster vuorotellen valitsee papereiden perusteella tiimiinsä uuden jäsenen. Kun kaikki oppijatiimit on muodostettu niin, ryhdytään pitämään varsinaista suunnittelukokousta tavoitteiden selkeyttämiseksi ja tehtävien jakamiseksi.

 

Oppimistavoitteet antavat oppijatiimille tarvittavaa joustavuutta sen suhteen mitä tuotetaan ja miten toimitaan sprintin kuluessa. Tuoteomistajan tehtävänä on selvittää mitä hän odottaa sprintin lopuksi oppijatiimiltä; ensisijaisesti määritetään oppimis- ja osaamistavoitteet joiden avulla pyritään sovittuun laatu- ja osaamistasoon kriteeriperusteisesti. Osaamiskriteerit noudattavat opetussuunnitelmia, jotka oppilaitos, koulutuksen järjestäjä ja opetushallitus on määrittänyt sekä hyväksynyt.

Oppijatiimi työskentelee oppimistavoitteidensa mukaisesti. Tehtävät laaditaan ja jaetaan tiimin jäsenten kesken oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Jos työskentely osoittautuu toisenlaiseksi kuin oppijatiimi on edeltäkäsin ajatellut, niin heidän tulee tuoteomistajan kanssa yhteistyössä muotoilla uudelleen tehtäviä ja toimeksiantoja sellaisiksi, että oppimisen tavoitteet voidaan saavuttaa. On tärkeää muistaa että oppimis- ja osaamistavoitteet ovat virallisia opetussuunnitelman tavoitteita ja voivat olla osatavoitteita yksittäisen oppijan (ja tiimin) osaamisen edistymisessä.

 

Joka päivä tiimin tavatessa pidetään Päivän Scrum –kokous. Se on noin viiden (5) minuutin ajastettu vuorovaikutteinen tapahtuma jossa tiimille synkronoida toimintaansa ja tehdä uusi suunnitelma seuraavaan Päivän Scrum -kokoukseen. Kokous pidetään siis jokaisen opetus/oppimistuokion aluksi. Se on kätevää pitää kävellen tai seisten, jolloin kokous pysyy kestoltaan lyhyenä ja muut häiriötekijät kuten tabletit, puhelimet yms. eliminoituvat. Kunkin oppijatiimin jäsenen tehtävänä on tarkastella edellisen kokouksen jälkeen tehtyjä töitä ja arvioida mitkä työt on mahdollista toteuttaa ennen seuraavaa Päivän Scrum -kokousta.

 

OppiScrumissa kokous pyritään järjestämään samalla hetkellä eli aina opetustuokion aluksi. Tavoitteena on vähentää monimutkaisuutta ja tällä pyritään luomaan tuttuja rutiineja (säännönmukaisuutta) työskentelyyn.

Päivän Scrum -kokouksessa jokainen oppijatiimin jäsen raportoi kolme seikkaa vastaamalla kysymyksiin:

1.        Mitä minä olen tehnyt auttaakseni tiimiä saavuttamaan sprintin tavoitteita edellisen kokouksen jälkeen.

2.        Mitä minä teen seuraavaksi auttaakseni tiimiä saavuttamaan sprintin tavoitteita?

3.        Mitkä seikat minun mielestäni estävät sprintin tavoitteiden saavuttamisen?

 

Oppijatiimi käyttää kokousta arvioidakseen ja valvoakseen oppimistavoitteiden edistymistä, suunnitellakseen työtehtäviä sekä tehdäkseen työhön liittyviä sitoumuksia. Kokousta mahdollisesti seuraavalle tuoteomistajalle on pystyttävä selittämään miten he toimivat yhdessä itseorganisoituvana tiiminä saavuttaakseen oppimistavoitteet ja mitä tehtäviä on vielä sprintissä tekemättä.

 

ScrumMaster varmistaa, että oppijatiimi toteuttaa Päivän Scrum -kokouksen, mutta koko oppijatiimi on vastuussa kokouksen toteuttamisesta. ScrumMasterin tehtävänä on auttaa tiimiä pitämään kokouksen noin 5 minuutin kestoisena. Päivän Scrum -kokouksen tavoitteena on parantaa viestintää, tunnistaa ja poistaa toiminnan esteitä, korostaa ja kannustaa tekemään nopeita päätöksiä sekä lisätä kaikkien toimijoiden tietämystä tiimin hankkeista oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Päivän Scrum -kokouksen tuloksena oppijatiimi voi havaita sitoutuneensa toimittamaan liian paljon liian lyhyessä ajassa. Oppijatiimin on neuvoteltava tuoteomistajan kanssa poistaakseen tehtäviä tai keventääkseen vaatimuksia. Päinvastaisessa tilanteessa kun oppijatiimille näyttää jäävän ylimääräistä aikaa, se valitsee tuoteomistajan kanssa opintojen kehitysjonosta lisää toteutettavaa.

Huom. kun kaikki sprintin tehtävät on tehty, niin sprintti päättyy.

 

Sprintin päättyessä, kun kaikki tehtävät on tehty, toteutetaan tuotosten tarkastelu (Review). Tarkoituksena on oppimistehtävien ratkaisujen esitteleminen tuoteomistajalle sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille tiimeille. Oppijatiimin jäsenet esittelevät mitä he ovat kokeneet oppineensa sprintin kuluessa. Oppimista ja syntyneitä tuotoksia verrataan oppimistavoitteisiin ja osaamiskriteereihin. Tarkastelun painopiste on siinä mitä on tehty. Esitystapa riippuu oppimistavoitteista ja osaamisen arviointikriteereistä.

Sprintin kuluessa seurataan tavoitteiden saavuttamista ja prosessin sopeuttamista niin usein kuin mahdollista, mutta kuitenkaan hidastamasta tai estämättä oppimisprosessia. Mitä useammin tarkastuksia tehdään niin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saavutetaan tavoitteet. Tarkastusten tiheys ja miten toimintaa arvioidaan, olisi tiimin määritettävä sprintin alun suunnittelukokouksessa. Näissä seurantatarkistuksissa autetaan tiimejä päättelemään mitä edistystä tapahtuu ja arvioimaan sitä kuinka toteutetun työn laatu vastaa oppimistavoitteita. Tavoitteena on saada niin paljon palautetta kuin mahdollista jo valmiiksi saaduista tehtävistä.

 

Sprintin aikaisen toiminnan arviointi (Retrospective) on tehtävä mahdollisimman pian sprintin tuotosten tarkastelun (Review) jälkeen. Sprintin aikaisen toiminnan arviointi on oppijatiimin itsearviointitilaisuus omasta toiminnastaan. Se koostuu kolmesta osasta:

1.         oppijat yhdessä arvioivat oman tiimin työmenetelmiä ja -tapoja tunnistaakseen parantamiskohteita;

2.         oppija arvioi oman tiiminsä yksittäisten jäsenten taitoja ja parantamiskohteita. Kukin arvioi vastavuoroisesti toistaan;

3.         Tiimi keskustelee siitä mitä heidän pitäisi lakata tekemästä (siis mitä virheitä ei tule toistaa).

 

Tarkoituksena on että oppijat yhdessä oppivat oppimaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sprintin toiminnan tarkasteleminen on tärkeä ja keskeinen osa prosessia. Sitä ei tule missään tapauksessa jättää pois. Sen ajankohta on kun koko sprintti ja viimeistään kun kaikki sprintit on saatu päätökseen.

 

Toiminnan tarkastelun toteuttamiseksi kukin tiimiläinen vastaa seuraaviin neljään kysymykseen:

1.         Kuinka työskentely yleisesti ottaen sujui?

2.         Kuinka käytin työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja?

3.         Kuinka tiedonhankinta sujui?

4.         Mihin korjaaviin toimiin ryhdyn seuraavassa sprintissä?

Sprintin toiminnan tarkastelu edellyttää paneutumista, sillä sen tarkoitus on tiimin ja sen yksittäisten henkilöiden itsensä kehittäminen ja valmistautuminen tuleviin uusiin sprintteihin (ja ammattiosaamisen näyttöihin).

 


 

1.7.          VALMIS - kaikki sprintit tehty - DONE

Oppimis- ja osaamistuotokset julkistetaan kun kaikki työlistan sprintit on toteutuneet tai mahdollinen koko opintoja kokoava tehtävä on tehty. Oppijatiimi yhdessä esittelee syntyneen tuotoksen.

Oppimis- ja osaamistuotoksen julkistamisen tavoitteena on pohtia mitä on tehty ja kuinka oppimis- ja osaamistavoitteet saavutettiin. Kunkin oppijatiimin jäsenen on osattava kuvata omaa oppimista ja osaamisen kehittymistä omista lähtökohdistaan käsin. Yksinkertaisimmillaan kunkin on kyettävä vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin

 

1.        Mitä olemme tehneet tai saaneet aikaan? Mitkä ovat olleet työskentelyn vaiheet?

2.        Mitä menetelmiä, välineitä, materiaaleja on käytetty?

3.        Miten ja mistä saimme tietoja tehtävien tekemiseksi?

4.        Minkälaista palautetta sain ryhmältä? Miten yhteistyö sujui muiden kanssa?

 

Oppijatiimin jäsenten oppimisen ja osaamisen kehittyessä voidaan heiltä vaatia ammatillisen koulutuksen keskeisten sisältöjen ja arviointikriteerien mukaista pohdintaa. Apuna tässä voidaan käyttää seuraavaa neljää kysymysryhmää:

 

1.         Kuvaile ammattialan tavallinen työprosessi? Kuvaa esimerkiksi suunnittelun, toteutuksen ja testauksien vaiheet. (Kuvaile myös kuinka työskentely koko jakson kuluessa yleensä sujui? Kuinka työskentely alkoi? Kuinka varsinainen tekeminen sujui? Kuinka työt saatiin valmiiksi?)

2.         Mitä työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja käytettiin?

3.         Miten tiedonhankintaa toteutettiin (Luentoja, kirjoja, oppaita, lehtiä, internet-hakuja, …)?

4.         Miten koin parhaiten oppivani? Miten ja mistä löytyivät ongelmien ratkaisut? Miten vuorovaikutustilanteissa sain muilta ja annoin palautetta muille? Miten yhteistyö tiimin jäsenten kesken sujui? Voidaanko sitä kehittää? Mitä ammattieettisiä pohdintoja käytiin? Miten huolehdin omasta ja lähipiirini terveydestä, turvallisuudesta sekä toimintakyvystä?

 

Kysymysten vastausten lisäksi oppijan tulee osata esitellä syntynyt konkreettinen oppimista ja osaamista osoittava tuotos.

 


 

 

2.       OPPISCRUMIN PROSESSIT JA DOKUMENTIT

 

OppiScrumissa on neljä päädokumenttia: 1. Koko opintojen työlista (tuotteen kehitysjono), joka on priorisoitu lista kaikesta, mitä opinnoissa voidaan opetella, oppia sekä saatetaan tarvita osaamisen osoittamiseksi. 2. Sprintin tehtävälista on lista tehtäviä, joiden avulla yhden sprintin tehtävälistasta tuotetaan julkaisukelpoinen oppimistuotoksen tuoteparannus. 3. Koko opintojen edistymiskuvio, joka esittää jäljellä olevien tehtävien määrän suhteessa annettuun työmäärä- tai aikaresurssiin. 4. Sprintin edistymiskuvio näyttää sprintin jäljellä olevan tehtävälistan suhteessa sprintin työmäärään vaativuuten tai aikaresurssiin.

 

OppiScrumin oppijatiimin toimintaa kuvaavat dokumentit on suunniteltu selventämään kaikille toimijoille työskentelyn etenemistä sekä siitä syntyvää (lisä)arvoa. Toimintaa dokumentoidaan Board –fläppitaululle yhteiseen tarkasteluun.

 

Alkuvaiheen oppijatiimin toimintaa kuvaavia dokumentteja ovat:

● Opintojen l. tuotteen työlista (Product Backlog): listaus opintojen oppimis- ja osaamistavoitteista;

● Sprintin Backlog -tehtävälista: listaus sprintin aikana toteutettavista tehtävistä, joiden avulla saavutetaan osajoukko oppimis- ja osaamistavoitteista;

● D.O.D. – Tehty – Done: tiimin määritelmä siitä koska tehtävä on saatu valmiiksi ts. ”Tehty”;

● D.O.F. – Kivaa: tiimin määritelmä siitä koska tai kuinka viihdytään työssä;

 

Oppijatiimien osaamisen kehittyessä laaditaan myös seuraavia dokumentteja prosessin seuraamisen avuksi:

Koko opintojen työlistan edistymiskuvio – Release Burndown Chart: Viivadiagrammi joka osoittaa kaikkien työlistan sprinttien ja niihin liittyvien tehtävien vähenemisen koko opintojen aikana;

Sprintin edistymiskuvio – Sprint Burndown Chart: Viivadiagrammi, joka osoittaa tehtävien töiden vähenemisen sprintin aikana;

Sprintin nopeusmittari – tehtävien suoritusnopeus – Velocity: tiimin laskennallinen (keskimääräinen) työnopeus kussakin sprintissä;

 

Dokumentit ovat varmistamassa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tarkoituksena on varmistaa toimintaprosessin seuranta, toiminnan tarkastaminen ja sen sopeuttaminen kohti asetettuja tavoitteita. Erityisen tärkeä on varmistaa jatkuva työskentelyn läpinäkyvyys, joka toteutuu raportoimalla oppijatiimin valmiiksi saadut työt: oppimistavoitteiden täyttyminen on varmistettu merkinnällä "Tehty – Done ".

 

2.1.          Koko opintojen työlista

OppiScrumin opintojen työlista eli kehitysjono (Scrumissa se on julkaistavan tuotteen työlista l. Product Backlog (suomeksi suma, kasauma)) on listaus kaikista oppimis- ja osaamistavoitteisiin liittyvistä työtehtävistä. Tämä työlista on joukko tehtäviä ja kuvauksia menettelytavoista sekä työmenetelmistä, jotka mahdollistavat keskeisten oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttamisen kyseisten opintojen osalta. Käytännössähän keskeiset osaamisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit ovat esitetty ammatillisten tutkintojen perusteissa.

 

Koulutuksenjärjestäjä, ja käytännössä viimekädessä siis tuoteomistajana toimiva opettaja, on vastuussa koko opintojen työlistasta, käsittäen sen sisällön, saavutettavuuden, ymmärrettävyyden sekä tavoitteiden toteutusjärjestyksen.

 

OppiScrumissa keskeiset osaamisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit ovat etukäteen määritetty ja oltava kaikkien toimijoiden tiedossa. Suomessa koulutuksenjärjestäjältä edellytetään että keskeiset osaamiskriteerit ja näistä johdettavat keskeiset opintojen sisällöt ja tavoitteet ovat ennalta määritettyjä. Yksittäisten oppijoiden sekä tiimien oppimistavoitteet voivat vaihdella mutta niiden on oltava kaikkien tiedossa. OppiScrumissa tehtävien tekemisessä käytettäviä työmenetelmiä ja -tapoja korjataan tarkasta ja sopeuta –periaatetta (Inspect and Adapt) noudattaen.

 

OppiScrumissa opintojen työlista on edeltäkäsin annettu mutta joustava. Työlista ja siihen liittyvät tehtävien ratkaisut muuttuvat sillä huomioon on otettava jatkuvat työelämän muutokset ja uudistuvat työmenetelmät. Opintojen työlista muuttuu tai ainakin sprintin tehtävälistaa on mukautettava tunnistamaan mitä työelämässä tapahtuu. Työlistan on elettävä ajassa ja tuoteomistajan tiedettävä mitä oppijat tarvitsevat tehokkaaseen työskentelyyn, yhteistyön kehittämiseen ja ymmärtääkseen uudistuvien oppimateriaalin sisältöjä.

 

Työlistan tehtävät järjestetään ammattialan oppimis- ja osaamiskriteereiden perusteella tärkeysjärjestykseen. Priorisointi perustuu aina koulutuksen järjestäjän määrittämään opetussuunnitelmaan, joten oppimistavoitteet ja -tarinat (sekä oppimis-/ opetusmenetelmät) noudattavat mahdollisuuksien mukaan yleistä, hallinnollisesti etukäteen määrättyä oppimisaikataulua.

 

Korkeampi prioriteetti opintojen työlistalla tarkoittaa että tehtävät ovat selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia kuin alemman prioriteetin omaavat. Mitä alempi prioriteetti tehtävällä on sitä vähemmän yksityiskohtia siinä sillä hetkellä on. Uusien sprinttien tehtävälistojen laadinnan aikana yksityiskohdat selkeytetään ja täsmennetään oppijatiimin ja tiimien yhteisinä näkemyksinä tehtävistä.

 

2.2.          Sprintin tehtävälista

Sprintin tehtävälista muodostetaan opintojen työlistan pohjalta. Tämä tehtävälista määritetään oppijatiimissä yhteistyössä tuoteomistajan kanssa. Lähtökohtana on siis koko opinnon työlista ja tämä uuden sprintin (tai uusien sprinttien) tehtävälista on tavallisesti osajoukko laajemmasta opintojen tehtävä-/työkokonaisuudesta.

 

Edellä todettiin että opintojen tehtävien järjestys perustuu opetussuunnitelmaan, joten oppimistavoitteet ja -tarinat (sekä oppimis-/ opetusmenetelmät) noudattavat koulutuksenjärjestäjän hallinnollisesti määrittämää oppimis- ja opetusaikataulua.

 

Tuoteomistajan tehtävänä on auttaa oppijatiimiä rakentamaan uuden sprintin tehtävälista. Tarkoituksena on saada opintojen koko työlistan korkean prioriteetin aihiot liitetyksi aina seuraavaan sprinttiin. Opintojen matalamman prioriteetin tehtävät jalostetaan myöhemmin toteutettavaan järjestykseen ja liitetään myöhempiin sprintteihin. Korkeampi prioriteetti tarkoittaa että tehtävät ovat selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia kuin alemman prioriteetin omaavat ja helpommin siirrettävissä nyt toteutettavaan sprinttiin.

 

Tehtävät, jotka oppijatiimi suunnittelee toteuttavansa seuraavassa sprintissä, ovat oppijatiimin toimesta ja tuoteomistajan ohjaamana sellaisiksi hiottuja että kukin tehtävä voidaan siirtää "Tehty - DONE" listaan kyseisen sprintin kuluessa. Tästä seuraa että oppimateriaalit selkeytyvät sprinttien kuluessa ja aihepiirit sisäistetään niin kattavasti että oppijatiimi todella onnistuu saavuttamaan kunnollisia tuloksia aina sprintin aikana.

 

2.3 OppiScrum Board –taulu

Scrum Board –taulu on kaikille oppijatiimeille yhtenäinen tapa esitellä edistymistä ja oppiScrumin dokumentteja. Scrum Board -taulu laaditaan tavallisesti fläppipaperille (A1/2 kokoinen paperiarkki). Fläppipaperille laadittu Scrum Board –taulu mahdollistaa oppijatiimille liikkuvuuden ja välittää kaikille toimijoille pikakatsauksen suunnitelluista sekä tehdyistä tehtävistä. Taulun avulla voidaan päätellä nopeasti kuinka oppijatiimi selviää asettamistaan tavoitteista ja niihin liittyvistä harjoitustöistä kuten tutkielmista, tietokilpailuista, powerpoint -esityksistä, työraporteista jne.

 

Scrum Board –taulua ylläpitää ja täydentää oppijatiimi sekä ScrumMaster toinen toistaan avustaen. Taulu jäsentää yksittäisen sprintin suunnitteluvaihetta. Taulu on myös kronologinen esitys sprintin kuluessa tehtävistä ja tehdyistä töistä. Tehtävät ja toimeksiannot siirretään vasemmalta oikealle tehtävän tilasta toiseen: Tehtävät, Käynnissä, Tehty  – ToDo, In Process, Done.

 

Taulu on oppiScrumissa yleiskatsaus tehtävistä joiden toteuttaminen todentaa oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Se kuvaa tarkalleen missä tiimi on suhteessa tehtyyn ja jäljellä olevaan työhön. Se antaa myös ennusteen siitä kuinka tiimi on saavuttamassa asetettuja oppimistavoitteita. Taulun tietoja on päivitettävä jatkuvasti niin, että se heijastaa aina "ajan tasalla" olevaa tiimin tilaa etenemisestä. Päivittäminen tapahtuu vähintäänkin aina Päivän Scrum -kokousessa.

 

Scrum Board –taulun tärkeä ominaisuus edellisten lisäksi on sen kyky parantaa ja edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tämä edellyttää että tietojen on oltava ajan tasalla sekä näkyvissä kaikille oppijatiimeille kaikissa yhteisissä tapaamisissa.

 

Taulun tietojen on edustettava sellaista suunnitelmallista tarkkuutta että muutokset edistymisestä voidaan ymmärtää Päivän Scrum -kokouksissa. Oppijatiimi päivittää taulun tietoja koko sprintin ajan, jolloin se muokkautuu ja kehittyy jatkuvasti. Taulua voidaan myös tarkastella asteittaisena käsityksenä tiimin edistymisestä ja se mahdollistaa tarvittavat sopeuttamistoimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Kun sopeuttamistoimien seurauksena on päätetty uusista tehtävistä, niin oppijatiimi lisää ne tauluun. Mikäli jotain osaa vanhojen suunnitelmien tehtävistä ei pidetä enää tarpeellisina, ne poistetaan. Vain oppijatiimi voi muuttaa omaa tauluaan sprintin kuluessa.

 

Scrum Board -taulu on ilmaisuvoimainen, näkyvä, reaaliaikainen kuva työstä, jonka tiimi aikoo toteuttaa sprintin kuluessa, ja se on yksinomaan oppijatiimin omaisuutta. Tuoteomistaja voi tehdä ehdotuksia merkintöjen tekemiseksi mutta tiimi päättää itsenäisesti tietojen raportoinnista.

 

 

ToDo - tehtävät

Opintojen työlistasta muodostetaan sprintin tehtävälista. Sprintin tehtävälistasta valitaan korkean prioriteetin tehtäviä TODO- listalle. Valinnan toteuttavat oppijatiimin jäsenet keskenään sopien siitä kuka tekee ja mitä tehdään.

 

Tehtävät ovat oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä työtehtäviä kuten luentoja, kirjan lukuja, tiedonhakuja, esitelmien tekoa, jne. Näiden tehtäväaihioiden jakaminen oppijatiimin kesken voidaan toteuttaa joko tehtävän vaativan työtuntien perusteella tai niiden suhteellisen vaativuuden kannalta.

 

Työtuntien perusteella tapahtuva tehtävien jakaminen tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaan.  Tehtävän keston ei tulisi ylittää 8 tuntia tai ainakaan kahta työpäivää. Tavallista on että oppijatiimit määrittävät yhden tehtävän kestoksi enintään yhden työpäivän (6 tuntia). Tehtävät täytyy pilkkoa pienemmiksi osiksi jotta nämä edellytykset täyttyvät. Jäljempänä olevassa esimerkissä käsitellään 80 tunnin työjaksoa jaettuna 10:lle sprintille, jolloin sprintin keskimääräinen kesto on 8 tuntia. Tästä seuraa että jos sprintissä on 5 tehtävää joiden kunkin kesto on 5 tuntia niin työt jaetaan neljälle tiimiläiselle 25/4 suhteessa. Tuloksena on jokaiselle noin kuuden tunnin työrupeama (25/4 = 6 h 15 min).

 

Tehtävien vaativuustason arvottaminen tapahtuu seuraavin periaattein. Valitaan yksi sprintin tehtävä jolle annetaan satunnainen alkuarvo esimerkiksi 7. Oppijatiimi sopii muiden tehtävien vaativuustasoista tämän aloitusarvon pohjalta. Muiden tehtävien vaativuustasot voivat vaihdella vapaasti mutta yhdessä sovitun lähtötason mukaan. Vaativuustason arvottamisen avulla tehtävät voidaan jakaa tiimiläisten kesken perustuen suhteelliseen työmäärään.

 

Työmäärän arviointi etukäteen on vaativa tehtävä!

 

Työn alla – In Process

ToDo - Tehtävät – luettelosta siirretään tehtäviä Työn alla In Prosess –luetteloon kun joku tiimiläisistä ryhtyy työstämään tehtävää. Luettelosta selviää kuka tai ketkä tiimin jäsenistä on toteuttamassa kyseistä tehtävää juuri sillä hetkellä.

 

Tehty – Done

Työn alla –luettelossa olevat tehtävät siirtyvät Tehty – luetteloon kun työn alla ollut tehtävä on tiimin yhdessä laatiman D.o.D. -määritelmän mukaisesti valmis – ”DONE - Tehty”.

 

D.o.D – tehdyn määritelmä

D.o.D. (Definition of Done) – Tehty – Done: oppijatiimin määritelmä siitä koska tehtävä on saatu valmiiksi. Kun tehtävä kuvaillaan sanoilla "Tehty - Done", jokaisen tulee ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa. Vaikka määritelmä voi vaihdella oppijatiimeittäin, niin tiimin jäsenillä tulee olla yhteinen ymmärrys siitä, mitä merkitsee kun työ on saatu valmiiksi. Tämä on erityisen tärkeää prosessin läpinäkyvyyden ja sen korjaamisen varmistamiseksi.

 

Oppimistavoitteen saavuttaminen on kaikkien sovittujen tehtävien ja harjoitusten keskeinen päämäärä, joka muodostaa oppiScrum -toiminalle kehyksen. Sprintin päättyessä oppimistavoitteiden on oltava "Tehty", mikä siis tarkoittaa, että sprintin kuluessa syntyneiden tuotoksien on täytettävä ennalta määritetyt kriteerit hyväksymiselle.

 

Sama määritelmä ohjaa oppijatiimin tehtävien toteutussuunnittelua ja tehtävien osittamista sprintin suunnittelukokouksessa. Kunkin sprintin tarkoitus on saavuttaa sellaiset oppimistavoitteet, jotka noudattavat tiimin määrittelemää "Tehty - Done", joka on laadittu mahdollisimman korkealaatuisin, mutta tiimin yhdessä asettamin tavoittein.

 

Hyviä kysymyksiä, joilla voidaan löytää tiimin yhteinen määritelmä käsitteelle "Tehty - Done", ovat:

● Kuinka tarkistat että työ on tehty valmiiksi?

● Mitä on tarkasti ottaen tehty valmiiksi, mitkä kriteerit täyttyvät?

● Entäpä kun ei ole vielä mitään valmista?

 

Oppijatiimit ovat vastuussa laatiessaan määritelmän "Tehty -Done". Määritelmän "Tehty - Done" laadinta on osa oppimisprosessia, ja määritelmää voidaan muuttaa sprintin aikaisissa kokouksissa.

Uudet oivallukset saadaan kehittämään toimintaa ja saadaan parempia oppimaan oppimistuloksia. Usein määritellään tehtävä tehdyksi kun se on esitelty muille tiimin jäsenille ja se on dokumentoitu sekä tallennettu sovittuun paikkaan kaikkien käytettäväksi.

D.o.D. (Definition of Done) määritelmä kirjataan kaikille näkyviin Scrum Board –tauluun.

 

D.o.F - kivan työn määritelmä

D.o.F. (Definition of Fun) on oppijatiimin määritelmä siitä koska tai kuinka viihdytään työn parissa. Määritelmän avulla listään ja kehitetään työskentelyn viihtyvyyttä. Kivan määrittelemisellä motivoidaan oppijoita ja sen tavoite on parantaa oppimistuloksia, jonka vuoksi oppijoiden pitäisi myös osata kertoa mikä tekee työskentelyn kivaksi ja hauskaksi. Tekeminen tulkitaan laajassa merkityksessä. Oppijatiimi kuvailee mitä pitäisi toimintaympäristössä olla että työssä viihdytään esimerkiksi tuoleja, pöytiä, kahvitaukoja, musiikkia, vierailuja muihin paikkoihin, palkintoja, kilpailuja, pelejä, jne. Usein sprintin aikana pidettävät kokoukset tarjoavat johtolankoja määritellä mitä viihtyminen ja kiva pitää sisällään.

 

Määritelmä ”Kiva” on tavallisesti yhdessä muodostettu luettelo asioista, jotka takaavat viihtyvyyden toiminnassa. Luettelo on myös "elävä asiakirja" ja sitä voidaan muuttaa tai laajentaa säännöllisin väliajoin, vaikkapa Päivän Scrum -kokouksissa.

 

D.o.F. (Definition of Fun) – Kivaa on kun - määritelmä kirjataan näkyviin Scrum Board -fläppiin.

 

2.4 Edistymiskuvio – Burn Down Chart

Opintojen edistymiskuvio (Burndown Chart) on viivadiagrammi, joka osoittaa tehtävien töiden vähenemisen suoritettujen sprinttien määrän kasvaessa. Kuvio esittää jäljellä olevan työn määrän suhteessa aikaan. Jäljellä oleva työ esitetään tavallisesti pystyakselilla ja aikaa kuvataan vaaka-akselilla. Edistymiskuviossa aikaa palaa ja tehtävät vähenevät sen suhteessa! Kuvio näyttää ennusteen siitä koska kaikki sovitut työt, kaikki sprintit ja yksittäisen sprintin tehtävät, tullaan saamaan päätökseen.

 

Opintojen työlistan sprintit (10 kpl) on esitetty oheisessa kuviossa. Vasemmalla oleva numeerinen aineisto esitetään opintojen palamiskuviossa oikealla.

 

 

KUVIO 10 Työlistan sprintit ja työmääräarviot

 

KUVIO 11 Burn Down Chart – tavoite ja toteutuma

 

.

 

Opintojen aikana toteutetaan 10 sprinttiä, jotka kukin kestää 8 tuntia. Opinnot ovat kokonaiskestoltaan 80 tuntia. Huomaa että sprinttien kesto voi vaihdella jolloin kuvion informaatioarvo tulee paremmin oikeuksiinsa.

 

Sprintin edistymisen analyysit

Sprintin tehtävien osittainen toteutus ja sen edistymiskuvio on esitetty seuraavassa kuviossa. Tehtävien toteutuksen numeerinen aineisto on vasemmalla ja tehtävien edistyminen on esitetty oikealla olevassa viivadiagrammissa. Diagrammista nähdään että kuusi tehtävää kymmenestä on tehty ja niiden toteutuksien vaativuustasot ovat poikenneet suunnitellusta. Oppijatiimin on siis korjattava toimintaansa jotta oppimis- ja osaamistavoitteet saavutetaan.

 

 

 

KUVIO 12 Sprintin tehtävät

 

KUVIO 13 Burn Down Chart ja sprintin edistyminen

 

.

 

Sprintin aikana on saatava valmiiksi 10 tehtävää, joiden vaativuustasot vaihtelevat 2-10 skaalalla. Tiimit määrittävät tehtävät ja tehtävien suhteelliset vaativuudet.

 

Sprintin kaikkien tehtävien edistyminen on esitetty seuraavassa kuviossa. Numeerinen aineisto kertoo tiimin tekemät toiminnan korjaukset: Sprintin loput tehtävät ovat toteutuneet vaativuustasolla 5, jolloin he ovat saavuttaneet kokonaisuudessaan tiimin asettamat oppimis- ja osaamistavoitteet.

 

 

 

KUVIO 14 Sprintin tehtävät on tehty valmiiksi.

KUVIO 15 Burn Down Chart sprintin tavoiteet on saavutettu

 

 

Sprintin aikana on saatu valmiiksi 10 tehtävää. Tehtävien vaativuustasot vaihtelevat skaalalla 2-10. Tehty ja Toteutuma –sarakkeet kertovat että vaativuustasot ovat toteutuneet toisin kuin on aiemmin suunniteltu, mutta lopputulos on suunnitelman mukainen.

 

Sprintin nopeus – Velocity

Nopeus määritetään siten että se kertoo tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan. SI-järjestelmässä nopeuden yksikkö on m/s eli metri sekunnissa. oppiScrumissa nopeus kuvaa keskimääräistä vaativuustasoa/tehty tehtävä. Ensimmäisen esimerkin suoritusnopeus on 5 ja toisen nopeus on 4,66.

 

Sprintin keskimääräinen työnopeus kuvaa oppijatiimin mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Luku ei ole vertailukelpoinen toisten tiimien keskiarvojen kanssa. Tämä siksi että kukin tiimi asettaa omat vaativuustasonsa omista lähtökohdistaan. Tällöin luvut ovat suhteellisia vain oman tiimin toimintaan nähden.

 

Tiimin kyky toteuttaa tehtäviä sprintin aikana on tämän tunnusluvun lähtökohta. Tunnusluku antaa osviittaa siitä kuinka paljon oppijatiimi voi korjata, parantaa ja kehittää toimintaansa saavuttaakseen uusia oppimis- ja osaamistavoitteita. Tunnuslukujen kehityshistoria antaa tiimille myös valmiuksia arvioida sitä kuinka paljon se kykenee toteuttamaan tehtäviä sovitussa ajassa.

 

 

2.5. Scrum Board –fläppi esimerkki

Tauluun liitettyjen työn ja tehtävien edistymiskuvioiden pohjalta voidaan tarkastaa jäljellä olevan työn määrä koska tahansa. Oppijatiimi seuraa tätä työmäärän vähentymistä vähintään jokaisessa Päivän Scrum -kokouksessa. Tiimi yhdessä tuoteomistajan kanssa ennustaa oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä, joka perustuu jäljellä olevien tehtävien tilaan. Seuraamalla jäljellä olevaa sprintin kokonaistyömäärää tiimi kykenee hallitsemaan tavoitteiden mukaista edistymistä.

 

oppiScrum Board –tauluun voidaan merkitä alla olevassa taulukossa esitettyjä tietoja.

 

TAULUKKO 1 oppiScrum Board-fläppiin merkitään tietoja

1.       Projektin nimi: oppijatiimi keksii projektilleen nimen

2.       Tiimin numero: tiimille annetaan järjestysnumero

3.       Tiimin nimi: tiimi nimeää itsensä

4.       Tiimin jäsenet: lista tiimin jäsenistä

5.       Päättyy: Päivämäärä koska kaikki tehtävät on tehty

6.       Opintojen (Backlog): kaikki oppimis ja osaamistavoitteet

7.       Sprintin Backlog /task list: kunkin sprintin tehtävät

8.       Tehtävät - ToDo: kyseisen sprintin tehtävät

9.       Työn alla – Working: ToDo –listalta työstettäväksi otetut tehtävät

10.   Tehty – Done: Työn alla –listalta valmiiksi saatetut tehtävät

11.   D.O.D: tiimin määrittämä näkemys valmiista tehtävästä – (testattu?)

12.   D.O.F: tiimin näkemys kuinka viihdytään työssä

13.   Burn Down Chart: Opintojen ja sprintin edistymiskuviot

14.   Sprintin nopeus: tiimin toteuttamien tehtävien vaatimustason keskiarvo

15.   Sprintin varianssi: tavoitteiden ja toteutumien poikkeamien neliöiden summa per tehtävien lkm

16.   Päivän (Daily) Scrum –kokous: merkitään päivämäärä(t)

17.   Sprintin tuotoksien tarkastelu (Review) –kokous: merkitään päivämäärä(t)

18.   Sprint toiminnan tarkastelu (Retrospective) –kokous: merkitään päivämäärä(t)

 

 

 

 

TAULUKKO 2 oppiScrum-fläppi – yksi esimerkki

 

 

 

 

KUVIO 16 oppiScrum Board-fläppejä käytännössä, syksy 2014, HBC Oy, Helsinki.

 


 

2.6. OppiScrum-työskentelyn yhteenveto

 

Tämä luku on kuvaus toimintatavoista ja käsitteistöstä, jossa kuvataan toimintaa, toimijoita, toimijoiden rooleja, toteutusprosessia, toimintaan liittyviä tapahtumia, syntyviä dokumentaatioita, oppimistuotoksia ja noudatettavia perussääntöjä, jotka sitovat toimintatavat yhdeksi oppimisen ja osaamisen arvioinnin kokonaisuudeksi.

 

OppiScrum on joukko pedagogisia menettelytapoja kehittää yrittäjämäistä oppimista, oppimisen omistajuuden tunnetta sekä lisätä oppimisen iloa sellaisessa oppimisympäristössä, joka tukee yrittäjämäistä oppimista.

 

Tavoitteena on oppimisen ja osaamisen kehittäminen, jossa moniosaajista koostuva oppijatiimi toteuttaa suunnitellun kehittymisprosessin alusta loppuun. Lopputuloksena on opintojen kokonaisuus, jonka kaikki tiimin jäsenet tunnistavat omaksi tuotokseksi. Työskentely on toistavaa ja lisäävää l. iterativis-inkrementalista: Tavoitteena oleva oppiminen ja osaaminen kehittyy täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana. Sprintti eli kehitysjakso on aikaraja, jonka kuluessa tuotetaan “tehty” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen versio oppimiseen ja osaamiseen liittyviä tuotoksia. Sprintin sisältö eli tehtävät sovitaan ennen sen aloittamista. Toteutettaviksi valitaan yhdessä sellaisia tehtäviä tai toiminnallisuuksia, joilla on sillä hetkellä suurin merkitys koko kehitystyön onnistumiselle. Kunkin sprintin lopussa on katselmus, jossa kehitystiimi esittelee konkreettiset saavutukset tuoteomistajalle ja muille sidosryhmien edustajille. Ennen seuraavaa kehitysjaksoa kehitystiimi tarkastelee mikä työskentelyssä sujui hyvin ja mitä voitaisiin parantaa seuraavassa vaiheessa.

 

Oppijatiimi koostuu kolmesta roolista: tuoteomistajasta, Scrum Masterista ja oppijatiimistä. Tiimi päättää kunkin sprintin tavoitteet ja tehtävät, ja vastaa yhdessä siitä, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Oppijatiimi on itseohjautuva ja monitaitoinen, ja sillä on valta päättää omista työmenetelmistään. Tuoteomistaja vastaa tehtävien ja oppimistuotteen kustannushyötylaskennasta, ajasta ja rahasta. Käytännössä tämä on osaamisvaatimusten ja siitä johdettujen tehtävien määrittelyä yhteistyössä oppijatiimin kanssa sovitun aikajanan puitteissa. Scrum Masterin ja tuoteomistajan vastuulla on se että toimijat pitäytyvät oppiScrumin käytännöissä ja säännöissä. Scrum Master on palveleva tiimin johtaja ja toiminnan mahdollistaja.

 

OppiScrumin käyttöönoton ensisijaisena tavoitteena on ollut opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn edistäminen lisäämällä sisäistä yrittäjyyttä ja henkistä omistajuutta sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa sekä perustutkintokoulutuksen yrittäjyyspainotuksen lisääminen.

 

OppiScrum luo myös puitteet oppia oppimaan paremmin, kehittyä yhteisöllisesti ja oppia tuntemaan itseensä liittyviä voimavaroja sekä tunnistamaan ja osoittamaan oman osaamisensa.

 

 


 

3.       SOVELLUSESIMERKKI OPPISCRUMIN KÄYTÖSTÄ

 

OppiScrum erään opintojakson kehyksenä. Valmisteluvaihe. Sprintit: suunnittelu, toteutus, arviointi. Sovellusesimerkin kokoava tarkastelu.

 

3.1.          OppiScrum erään opintojakson kehyksenä

Tässä materiaalissa kuvataan työtavat ja puitteet kehittää sekä ylläpitää ohjelmistotuotannon sovelluksia sekä sen oppimiseen liittyviä tuotoksia.

 

Edellisessä osassa on esitelty oppiScurm menettelytapa. Esittely perustuu Scrumiin ja siitä kehitettyyn eduScrumin toimintatapoihin sekä kahdenkymmenen vuoden kokemukseen oppimisesta ja opettamisesta. Tämän lisäksi dokumenttiin on tuotu myös vaikutteita 40 -vuotisesta tietojenkäsittelyn parissa työskentelemisestä. Aikaisempi tuotos tästä aiheesta on laatimani luentosarja ”opeta itsellesi Scrum”, jota on käytetty Helsinki Business College Oy:ssä useissa toteutuksissa.

 

Tämä oppiSCRUM -materiaali sisältää kehyksen työtavoista ja keinoista tehdä jotakin uutta, viihtyä ja oppia. Uusien elementtien lisääminen tähän kehykseen on vähintäänkin toivottavaa, ja niin kauan kuin kunnioitetaan toimintatavan periaatteita, tämä on erityisen suotavaa (läpinäkyvyys, katselmointi, sopeuttaminen ja ryhmän itseohjautuvuus). Kehyksen keinovalikoima tarjoaa runsaasti tilaa tuoteomistajan ja tiimien yksilöiden persoonallisille variaatioille ja soveltamisille.

 

Esimerkkitapaukseksi olen valinnut ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteista ammattitaitoa täydentävien valinnaisten tutkinnon osien valinnaisista lisäosista neljän opintoviikon tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän osan. Lisäosan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi on kuvattu opetushallituksen määräyksessä (määräys 16/011/2010), jossa myös mainitaan että oppilaitos voi määritellä nämä omista lähtökohdistaan.

 

3.2.          Valmisteluvaihe

Opintojen suunnittelun tavoitteena on että tuoteomistaja osaa esitellä oppimisen ja osaamisen tavoitteet siten että oppijatiimit ymmärtävät ne ja oppijat osaavat kuvata ne myös toisilleen.

 

Suunnitelmassa määritellään opintojen ja osaamisen tavoitteet opintojen (tuotteen) kehitysjonon muodossa. Kehitysjonossa esitettyjen tehtävien prioriteetit, arviointikriteerit sekä oppimistehtävien toteutusmuodot kuten kirjallinen dokumentaatio, video, diaesitys, näytelmä, peli, sovellus, jne. Suunnitelmassa esitellään myös tehtävien ja töiden kesto, viimeinen palautuspäivä, sekä opetuksen tuntimäärät (kustannusarvion), joiden tulisi pitää mikäli suunnitelmat eivät merkittävästi muutu.

 

Opintosuunnitelman perusteella voidaan opintojen edistymistä seurata sprintti kerrallaan ja tehdä kokonaissuunnitelmaan tarvittaessa muutoksia.

 

Opintojen suunnittelu on järkevää toteuttaa ennen oppiScrumin aloittamista sillä, mikäli oppijatiimi aloittaa työn ilman opintojen jäsentämistä ja suunnittelua, muodostuu puuttuvista suunnittelutiedoista työskentelyyn este, joka tulee korjata. Jos emme tiedä prosessin lopputulosta ts. oppimistavoitteet ja osaamisen arviointikriteerit eivät ole annettuja esim. opetushallituksen toimesta niin esteen poistamiseksi tarvittavat tehtävät kuten opintojen tavoitteiden ja kriteerien asettaminen on osa koko opintojen kehitysjonoa.

 

oppiScrumissa oppimista ja osaamista kehitetään iteratiivisesti siten, että jokainen sprintti kehittää opinnoille lisäarvoa. Usein on järkevää aloittaa opeteltavan aihepiirin peruskäsitteistä ja –toiminnoista. Peräjälkeen toistuvat sprintit kehittävät lisää osaamista oppijatiimille. Jokainen sprintti tuottaa lisää materiaalia tehtyjen tehtävien avulla ja opintojen kokonaisuus saavutetaan osa kerrallaan. Kun on toteutettu riittävästi tiedonhakuja ja dokumentteja, joista on arvoa oppijatiimille, tehdyt työt julkaistaan ja sprintti päättyy. Mikäli opintojen koko tavoitekokonaisuus on saavutettu (kaikki sprinti tehty) ja tehtävät riittävissä määrin toteutettu niin oppijatiimin tuotokset julkaistaan ja oppimisesta annetaan palautetta ja mahdollisesti ammatillinen osaaminen arvioidaan kriteeriperusteisesti.

 

Monilla opetusorganisaatioilla on jo käytössä opetuksen suunnitteluprosessi sekä oppimisen ja osaamisen arviointiprosessit. Niissä suurin osa suunnittelusta tehdään yleensä opetussuunnitelmatyön projektin alussa eikä tehtyjä prosessien kuvauksia tai toteutussuunnitelmia muuteta ajan kuluessa.

 

Parhaassa tapauksessa oppiScrumin opintojen suunnittelussa määritellään vain yleinen tavoite ja todennäköiset tiedonhakuihin liittyvät tehtävät virallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Opintojen suunnittelu vaatii aina opetuksen ja oppimistehtävien (kehitysjonon) töiden priorisointia ja aika-arviointia. Seuraavassa luvussa käydään yksityiskohtaisesti läpi kuinka tuoteomistaja voi muodostaa oppimistuotteen kehitysjonon Scrum –viitekehykseen sopivaksi.

 

3.3.          Sprintit: suunnittelu, toteutus, arviointi

 

3.4.          Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov

Tässä esimerkissä käsitellään datanomi-tutkinnon tutkinnon perusteissa (Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi, 2010 MÄÄRÄYS 16/011/2010) kuvattua valinnaiset tutkinnon osat opintoa 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka (s. 143). Kyseessä on Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov –opinnot.

Kuvattu tutkinnon perusteiden rakenne tukee hyvin oppiScrumin kehyksen muodostamista.

 

OppiScrumin opintojen kehitysjono voidaan muodostaa seuraavin vaihein:

Ensin selvitetään oppimisen tavoitteet ts. mitä oppija osaa opintojen suorittamisen jälkeen.

Seuraavaksi tutkitaan mitkä ovat arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näistä laaditaan alustava koko opinnon kehitysjono. Tämä lista on niistä kaikista tehtävistä, joiden avulla kehitytään ja jotka tekemällä osoitetaan oppiminen ja osaaminen.

Lopuksi opintojen kehitysjono laitetaan tehtävien suorittamisjärjestykseen (tärkeysjärjestykseen) johon vaikuttavat koulutuksenjärjestäjän ohjeet ja määräykset kuten lukujärjestys, oppituntien määrä, jne.

 

Oppimisen tavoitteet

Seuraavassa on luettelo tavoitteista, joita oppija osaa opittuaan tämän tutkinnon osan. Tutkinnon suorittanut oppija osaa

·         käyttää välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen

·         ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia

·         käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja – menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita

·         käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia ammattitehtävissä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen.

·         käsittelee ict-alan työtehtävissä käytettyjen sovellusohjelmien tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten verkkohakupalveluiden ja –sovellusten avulla

·         käyttää alan työtehtävissä tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja –sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen

·         toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja –määräysten mukaisesti

·         käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja

 

Arvioinnin kohteet ja kriteerit

Tutkinnon perusteiden mukaan osaamisen arvioinnin kohteita ovat

·         Tiedonhankinta ja käsittely

·         Tiedonkäsittely ja muokkaus

·         Tietojen lähettämisen ja jakaminen

·         Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen

 

Näiden kohteiden osaamisen arviointikriteerit on määritetty kolmiportaisen asteikon mukaan: T1 tyydyttävä, H2 hyvä, K3 kiitettävä. Kriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Tiedonhankinta ja käsittely

T1 tyydyttävä taso: hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee tietoja verkkopalveluista.

H2 hyvä taso: käsittelee tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tiedostoja ja verkkohakupalveluita.

K3 kiitettävä taso: ottaa huomioon tiedostojen käsittelyn tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet; verkkohakupalveluiden tapaus- ja tilannekohtainen aktiivinen hyödyntäminen sekä tietojen luotettavuuden ja soveltuvuuden arviointi.

Tiedonkäsittely ja muokkaus

T1:käyttää työvälineohjelmia työtehtävissä.

H2:käyttää sujuvasti työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen.

K3:käyttää soveltaen työvälineohjelmia eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla.

Tietojen lähettäminen ja jakaminen

T1: käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa.

H2: käyttää sujuvasti verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen.

K3: käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan; ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat.

Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen

T1: toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti

H2: käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja

K3: ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit; kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiatavoitteiden pohjalta.

 

Tutkinnon perusteiden mukaisesti voimme muodostaa oppimistavoitteista ja osaamiskriteereistä luettelon niistä tekemisistä ja toimista jotka osoittavat oppimisen ja osaamisen tasot.

Alustava opintojen kehitysjonon tehtäväluettelo voisi näyttää tältä:

Oppimistavoite

·         käyttää välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen

·         ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia

·         käsittelee ict-alan työtehtävissä käytettyjen sovellusohjelmien tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten verkkohakupalveluiden ja –sovellusten avulla

Osaamiskriteerit

·         hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee tietoja verkkopalveluista

·         käsittelee tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tiedostoja ja verkkohakupalveluita

·         ottaa huomioon tiedostojen käsittelyn tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet.

·         verkkohakupalveluiden tapaus- ja tilannekohtainen aktiivinen hyödyntäminen sekä tietojen luotettavuuden ja soveltuvuuden arviointi

Oppimistavoite

·         käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja – menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita

·         ei kriteeriä

Oppimistavoite

·         käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia ammattitehtävissä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen.

Osaamiskriteerit

·         käyttää työvälineohjelmia työtehtävissä

·         käyttää sujuvasti työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen

·         käyttää soveltaen työvälineohjelmia eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla

Oppimistavoite

·         käyttää alan työtehtävissä tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja –sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen

Osaamiskriteerit

·         käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa

·         käyttää sujuvasti verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen

·         käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

·         ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat

Oppimistavoite

·         toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja –määräysten mukaisesti

·         käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja

Osaamiskriteerit

·         toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti

·         käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja

·         ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit

·         kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiatavoitteiden pohjalta

 

Koko opintojen tehtäväluettelo

Opintojen tehtäväluettelo voisi muodostua opintojen osaamistavoitteiden sekä osaamiskriteereiden pohjata oppijatiimin kunkin sprintin työlistaksi (task list), joka ohjaa hankkimaan tiedot käsitteistä ja laatimaan käytännön esimerkkejä. Seuraava kysymyslista on kaikkien tehtävien tehtävälista, johon oppijatiimi hakee vastauksia.

 

TAULUKKO 3 Opintojen tehtävälistan esimerkki – Product Backlog

·         Mitä tarkoittaa tietotekninen väline?

·         Mikä on tietotekninen järjestelmä?

·         Mitä tarkoitetaan tiedon hankinnalla?

·         Mitä tarkoitetaan tiedon käsittelyllä ja tiedonkäsittelyllä?

·         Mitä on tiedon muokkaus?

·         Mitä tarkoitetaan tiedon tallentamisella?

·         Mitä tarkoitetaan tiedon esittämisellä?

·          

·         Mikä on tietotekninen lisälaite?

·         Mikä on tietotekninen lisätoiminto?

·         Mikä on tietotekninen lisäohjelma?

·         Miten ja mistä näitä hankitaan?

·          

·         Mitä ict –alan työtehtäviä on juuri nyt tarjolla?

·         Mitä tarkoitetaan sovellusohjelmilla?

·         Minkä nimisiä ne ovat ja mihin tehtäviin sovellusohjelmia käytetään?

·         Minkälaisia tiedostoja sovellusohjelmat käyttävät?

·         Minkä nimisiä tietokantoja tai tietokantajärjestelmiä on?

·         Mitkä näistä ovat kaupallisia ja mitkä nk. ilmaissovelluksia?

·         Minkä sovellusohjelman osaaminen on vaatimuksena työpaikkailmoituksissa?

·          

·         Minkä tyyppisiä tiedostoja on sinun henkilökohtaisessa tietokoneessasi?

·         Miten tiedoston tyyppi tunnistetaan?

·         Mikä virheilmoitus saattaa tulla kun muutat tiedoston tyyppiä?

·         Miten tiedostoja suojataan, piilotetaan ja siirretään eri käyttöjärjestelmissä?

·         Mitä eri tapoja on pakata tiedostoja?

·         Miten pakatut tiedostot puretaan?

·          

·         Mitä erilaisia tiedon tallennusvälineitä on?

·         Miten suuria tietomääriä siirretään muiden käyttöön järkevästi?

·         Mitä tarkoittaa siirtonopeus? Anna esimerkkejä!

·         Kauanko kestää siirtää elokuva omaan tikkuun?

·          

·         Mitä erilaisia verkkohakupalveluita on?

·         Minne voit tarjota omia kirjoituksia, ohjelmia yms. digitaalista materiaalia muiden käyttöön?

·         Miten voisit tutkia luetettavuutta ja soveltuvuutta?

·         Mitä palveluita suosittelet? Minne ei pidä koskaan mennä?

·          

·         Mitä tarkoittaa käyttöliittymä?

·         Minkälaisia apuvälineitä on kehitetty erilaisiksi käyttöliittymiksi?

·         Mikä on kirjoitusnopeutesi? Etsi testi ja tallenna tulos!

·         Mitä voidaan tarkoittaa hiirenkäyttötekniikalla? Keksi esimerkkejä!

·         Miten käyttöliittymä liittyy ergonomiaan?

·         Miten käyttöliittymä liittyy myyntiin ja kauppaan?

·          

·         Mitä tarkoittaa käyttöjärjestelmä?

·         Mitä tarkoittaa käyttöjärjestelmäohjelma?

·         Miten saat auki ikkunan josta voit antaa windows käyttöjärjestelmäkomentoja? Ota kuvaruutukopio!

·         Minkä nimisiä kaupallisia ja ei-kaupallisia työvälineohjelmia on yleisesti käytössä?

·         Mitkä näistä tukevat yhteiskäyttöä? Entä pilvipalveluita?

·         Mitä tarkoittaa kalenterin synkronointi?

·         Miten muutat s-postin allekirjoitusta?

·         Mitä tunnistetietoja työvälineohjelmien tiedostot käyttävät Windows käyttöjärjestelmässä?

·          

·         Mitä tarkoitetaan verkkoviestintämenetelmillä?

·         Mitä tarkoittaa SOME?

·         Mikä on pilvipalvelu?

·         Mitkä viestit ovat ilmaisia mitkä maksullisia?

·         Mitä uusia mahdollisuuksia verkkoviestintä antaa ict-alalle?

·         Mitä tarkoitetaan vastuulla verkkoviestinnässä?

·         Mitkä ovat tietoturvanäkökulmat verkkoviestinnässä?

·          

·         Mitä tarkoittaa tekijänoikeus?

·         Mitä tarkoittaa tietoturva?

·         Minkälaisia tietosuoja ohjeita löydät?

·         Mitkä ovat oppilaitoksen tietoturvaohjeet? Mistä ne löytyvät?

·         Miten ergonomia vaikuttaa ict-alan ammateissa? Entä sen puute?

·         Mistä löytyvät tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeisiin liittyvät säädökset?

·         Mitkä ovat tietosuoja- ja tietoturvariskejä?

·         Miten voi kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomia-asioissa?

 

Tätä kysymys / tiedonhaku luetteloa kehitetään hieman lisää seuraavassa kappaleessa koska tavoitteena on jakaa tehtävät n. kahdeksan opiskelutunnin kokonaisuuksiin eli sprintteihin.

 

Opintojen tehtävälista ja sprinttien tehtävälistat

oppiScrumissa tuoteomistajan tehtävänä on muodostaa opintojen tehtävälista ja yksittäisten sprinttien työlistalistat. Opintojen tehtävät muotoillaan sprinteiksi. Jossain tapauksissa opinnot voivat koostua yhdestä tai kahdesta sprintistä. Tässä on esimerkkinä luotu 10 sprinttiä, jotka oppijatiimi suorittaa yhden tai kahden opintojakson aikana (5-10 viikkoa). Tehtävälistat on laadittu 4 opintoviikon mukaisena oppimisena ja osaamisena (vrt. tutkinnon perusteet).

 

1.       Sprintti: Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusasiat

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä tarkoittaa tietotekninen väline?

Mikä on tietotekninen järjestelmä?

Mitä tarkoitetaan tiedon hankinnalla?

Mitä tarkoitetaan tiedon käsittelyllä ja tiedonkäsittelyllä?

Mitä on tiedon muokkaus?

Mitä tarkoitetaan tiedon tallentamisella?

Mitä tarkoitetaan tiedon esittämisellä?

 

Oppiminen ja osaaminen: ” käyttää tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen”

 

2.       Sprintti: Tietoteknisten lisälaitteiden hankinta ja asentaminen

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mikä on tietotekninen lisälaite?

Mikä on tietotekninen lisätoiminto?

Mikä on tietotekninen lisäohjelma?

Miten ja mistä näitä hankitaan?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia”

 

 

3.       Sprintti: Ammattialan tehtävät ja välineosaaminen nyt

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä ict –alan työtehtäviä on juuri nyt tarjolla?

Mitä tarkoitetaan sovellusohjelmilla?

Minkä nimisiä ne ovat ja mihin tehtäviin sovellusohjelmia käytetään?

Minkälaisia tiedostoja sovellusohjelmat käyttävät?

Minkä nimisiä tietokantoja tai tietokantajärjestelmiä on?

Mitkä näistä ovat kaupallisia ja mitkä nk. ilmaissovelluksia?

Minkä sovellusohjelman osaaminen on vaatimuksena työpaikkailmoituksissa?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”käsittelee ict-alan työtehtävissä käytettyjen sovellusohjelmien tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten verkkohakupalveluiden ja –sovellusten avulla”

 

4.       Sprintti: tiedon haku, siirto ja purku

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Minkä tyyppisiä tiedostoja on sinun henkilökohtaisessa tietokoneessasi?

Miten tiedoston tyyppi tunnistetaan?

Mikä virheilmoitus saattaa tulla kun muutat tiedoston tyyppiä?

Miten tiedostoja suojataan, piilotetaan ja siirretään eri käyttöjärjestelmissä?

Mitä eri tapoja on pakata tiedostoja?

Miten pakatut tiedostot puretaan?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee tietoja verkkopalveluista, käsittelee tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tiedostoja ja verkkohakupalveluita”

 

5.       Sprintti: tiedon tallenus ja sen saavutettavuus

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä erilaisia tiedon tallennusvälineitä on?

Miten suuria tietomääriä siirretään muiden käyttöön järkevästi?

Mitä tarkoittaa siirtonopeus? Anna esimerkkejä!

Kauanko kestää siirtää elokuva omaan tikkuun?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”ottaa huomioon tiedostojen käsittelyn tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet”

 

6.       Sprintti: Verkkohakupalvelut

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä erilaisia verkkohakupalveluita on?

Minne voit tarjota omia kirjoituksia, ohjelmia yms. digitaalista materiaalia muiden käyttöön?

Miten voisit tutkia luetettavuutta ja soveltuvuutta?

Mitä palveluita suosittelet? Minne ei pidä koskaan mennä?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”verkkohakupalveluiden tapaus- ja tilannekohtainen aktiivinen hyödyntäminen sekä tietojen luotettavuuden ja soveltuvuuden arviointi”

 

7.       Sprintti: Käyttöliittymät sekä hiiri ja näppäimistöt

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä tarkoittaa käyttöliittymä?

Minkälaisia apuvälineitä on kehitetty erilaisiksi käyttöliittymiksi?

Mikä on kirjoitusnopeutesi? Etsi testi ja tallenna tulos!

Mitä voidaan tarkoittaa hiirenkäyttötekniikalla? Keksi esimerkkejä!

Miten käyttöliittymä liittyy ergonomiaan?

Miten käyttöliittymä liittyy myyntiin ja kauppaan?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja – menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita”

 

8.       Sprintti: käyttöjärjestelmät ja –ympäristöt

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä tarkoittaa käyttöjärjestelmä?

Mitä tarkoittaa käyttöjärjestelmäohjelma?

Miten saat auki ikkunan josta voit antaa windows käyttöjärjestelmäkomentoja? Ota kuvaruutukopio!

Minkä nimisiä kaupallisia ja ei-kaupallisia työvälineohjelmia on yleisesti käytössä?

Mitkä näistä tukevat yhteiskäyttöä? Entä pilvipalveluita?

Mitä tarkoittaa kalenterin synkronointi?

Miten muutat s-postin allekirjoitusta?

Mitä tunnistetietoja työvälineohjelmien tiedostot käyttävät Windows käyttöjärjestelmässä?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia ammattitehtävissä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen; käyttää työvälineohjelmia työtehtävissä; käyttää sujuvasti työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen; käyttää soveltaen työvälineohjelmia eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla”

 

9.       Sprintti: Verkkoviestintä

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä tarkoitetaan verkkoviestintämenetelmillä?

Mitä tarkoittaa SOME?

Mikä on pilvipalvelu?

Mitkä viestit ovat ilmaisia mitkä maksullisia?

Mitä uusia mahdollisuuksia verkkoviestintä antaa ict-alalle?

Mitä tarkoitetaan vastuulla verkkoviestinnässä?

Mitkä ovat tietoturvanäkökulmat verkkoviestinnässä?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”käyttää alan työtehtävissä tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja –sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen. käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa; käyttää sujuvasti verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen; käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan; ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat.”

 

10.   Sprintti: tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomia

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti. Laatikaa yhteinen esitys aihepiiristä!

 

Mitä tarkoittaa tekijänoikeus?

Mitä tarkoittaa tietoturva?

Minkälaisia tietosuoja ohjeita löydät?

Mitkä ovat oppilaitoksen tietoturvaohjeet? Mistä ne löytyvät?

Miten ergonomia vaikuttaa ict-alan ammateissa? Entä sen puute?

Mistä löytyvät tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeisiin liittyvät säädökset?

Mitkä ovat tietosuoja- ja tietoturvariskejä?

Miten voi kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomia-asioissa?

 

Oppiminen ja osaaminen: ”toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja –määräysten mukaisesti; käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja; toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti; käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja; ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit; kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiatavoitteiden pohjalta”

 


 

 

Ensimmäinen sprintti

3.5.          Suunnittelukokous

Sprintin suunnittelukokous on aina sprintin aluksi. Siihen kuuluu kolme osiota:

1.       OppiScrum Mastern valinta ja tiimien muodostaminen,

2.       Oppimistavoitteiden määrittäminen ja

3.       Sprintin oppimistehtävien työn suunnitteleminen

 

oppiScrum Masterin valinta

oppiScrum Master on tuoteomistajan tai luokan opiskelijoiden valitsema henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia että oppiScrum –prosessia noudatetaan ohjeiden mukaisesti ja että tiimin jäsenet ovat tekemässä parhaansa yhteisten laatutavoitteiden mukaisesti. oppiScrumissa tuoteomistajan tehtävänä on tukea oppiScrum Masteria hänen toimissaan.

 

Oppijatiimin muodostamisen alussa tuoteomistaja nimeää tiimeille oppiScrum Masterit tai vaihtoehtoisesti koko luokka yhdessä valitsee joukostaan nämä tiimien avainhenkilöt. Valitut / nimetyt oppiScrum Masterit puolestaan valitsevat, kukin vuorollaan, omaan tiimiinsä jäsenet tiimin osaamista täydentävien ominaisuuksien perusteella.

OppiScrum Masterin tärkeinä tehtävinä ovat

● luoda sekä ylläpitää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta edistymisestä pitämällä huolta Scrum Board -fläpistä varmistamalla, että se on ajan tasalla.

● toteuttaa yhdessä tiimiläisten sekä tuoteomistajan kanssa oppiScrumin kokouksia yms tapahtumia pyydettäessä tai tarvittaessa.

● varmistaa Scrum Board –fläpin ajantasaisuuden

● varmistaa oppiScrum – prosessin kulun (aloittaa ja tukee oppiScrumin kokouksia, tapahtumia, huolehtii tapahtumien oikeasta toteuttamisesta, käyttää välineitä oikein jne.)

● tukea ja kehittää oppijatiimien rajoja ylittävää yhteistyötä

 

Oppijatiimien muodostaminen

OppiScrum Masterit valitsevat, kukin vuorollaan, jäsenen omaan oppijatiimiinsä tiimin osaamista täydentävien ominaisuuksien perusteella. Usein tämä valinta tehdään kirjallisten ”hakemuksien” pohjalta. Hakemukset ovat anonyymejä, jolloin Scrum Master kokoaa tiimin aidosti ilman kaveruus suhteita vain perustuen kunkin oppijan ilmoittamiin osaamisiin. Oppijatiimin koko voi vaihdella mutta 4:n oppijan muodostama tiimi on osoittautunut toimivaksi.

 

Tärkeää on että oppijatiimi on erilaisista osaajista koostuva ryhmä oppijoita, joiden vastuulla on opetella ja oppia tekemään erilaisia tekoja ja tuotoksia, joiden avulla osoitetaan oppimisen edistyminen sekä ammatillinen osaamisen kehittyminen aina kunkin sprintin päättyessä. Merkittävää tiimin toiminnan kannalta on sen itse – organisoituvuus ja monitaitoisuus.

 

Itse - organisoituva oppijatiimi päättää siitä kuinka se parhaiten toteuttaa työnsä sen sijaan että mikään ulkopuolinen taho päättäisi tästä (esim. tuoteomistaja / opettaja). Tuoteomistajan tehtävänä on kertoa mitä tehdään. Monialaisella tiimillä on kaikki tarvittavat kyvyt suorittaa oppimistehtävät.

 

Oppijat muodostavat siis keskenään oppijatiimin, jonka kokonaisosaaminen perustuu kunkin jäsenen taitoihin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Vaikka tiimi on vastuussa omista tuloksista ja on siinä mielessä itsenäinen ja muista riippumaton, niin tiimi voi käyttää muiden tiimien oivalluksia ja tietoja hyödykseen. Tiimien välistä yhteistyötä tuetaan ja kannustetaan. Oppijatiimien toimintamallin avulla kannustetaan itsenäisyyteen, yhteistyön kehittämiseen, joustavuuden parantamiseen, luovuuden kasvuun, motivaation ja tuottavuuden kohottamiseen.

 

oppiScrum -mallissa opettajaa, tuoteomistajan ominaisuudessakaan, ei lasketa oppijatiimin jäseneksi.

Tuoteomistajan eli opettajan tehtäviä

Tuoteomistaja vastaa oppimiseen ja osaamiseen johdattavasta opintojen työlistasta. Hän edustaa sidosryhmiä ja näiden antamia hallinnollisia määräyksiä (kuten tutkinnon perusteet, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat, vanhemmat, työelämän asettamat vaatimukset ja opiskelijoilta saadut palautteet jne.).

Hän vastaa oppimistuloksista; oppimisesta annettavasta palautteesta ja jossain tapauksissa ammatillisen osaamisen arvioinnista.

 

Tuoteomistaja selvittää tiimeille opintojen tavoitteet ja vastaa

1. tavoiteasetannasta: Mitä pitää oppia;

2. seurannasta ja toiminnan laadusta: seuraa tavoitteiden täyttymistä;

3. sopeuttamistoimista: ohjaa tiedonhankintaa ja antaa rakentavaa palautetta;

4. arvioinnista ja palautteesta: huolehtii oppimisen sekä osaamisen arvioinnista kun tuotokset on valmiita.

Sprintin oppimistehtävän työn suunnitteleminen

Sprintin suunnittelukokouksen lopuksi oppijatiimin on kyettävä selittämään tuoteomistajalle miten he suunnittelevat, itse- organisoituvana tiiminä, saavuttavansa oppimistavoitteet ja miten he ymmärtävät sprintin tavoitteet.

 

Seuraavassa esitellään sitä kuinka Sprintti 1 voidaan muotoilla oppiScrum työskentelyyn. Alla olevassa taulukossa on esitetty sprintin tehtäväluettelo ja arvioitu niiden työn vaativuustaso suhteessa toisiinsa.

 

Vaativuustason arviointi voidaan aloittaa asettamalla jollekin tehtävälle mikä tahansa lukuarvo ja muut tehtävät suhteutetaan tähän alkuarvoon. Nopea silmäily antaa osviittaa siitä että ”Mikä on tietotekninen järjestelmä?” –kysymys saattaa olla kovin laaja verrattuna muihin tiedonhakutehtäviin. Annetaan tälle alkuarvoksi 4. Muut ovat helpompia jolloin niiden vaativuustaso asettuu välille 1-3. Taulukkoon on nyt esimerkkinä laitettu kaikille tehtäville vaativuustasot. Vaativuustasojen summa on 20, jolloin tehtävät jaetaan tiimin jäsenten kesken siten että kukin vastaa viidestä pisteestä (20/4=5). Neljän pisteen tehtävän voivat kaikki tehdä yhdessä tai se voidaan jakaa vaikka kahden henkilön tehtäväksi. Oppijatiimi sopii työnjaosta ja siitä kuinka tiedonhaku tehtävät toteutetaan.

 

 

TAULUKKO 4 Vaativuustasot ja työnjakopohja

Sprintti 1: Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusasiat

Vaativuustaso

Tiimin jäsen/ jäsenet

Mitä tarkoittaa tietotekninen väline?

2

 

Mikä on tietotekninen järjestelmä?

4

 

Mitä tarkoitetaan tiedon hankinnalla?

2

 

Mitä tarkoitetaan tiedon käsittelyllä ja tiedonkäsittelyllä?

3

 

Mitä on tiedon muokkaus?

3

 

Mitä tarkoitetaan tiedon tallentamisella?

2

 

Mitä tarkoitetaan tiedon esittämisellä?

4

 

 

yhteensä 20

 

 

Tärkeää on huomata että vaativuustaso pätee vain sen laatineen oppijatiimin vertailuluvuksi. Kullakin tiimillä on oma näkemyksensä eikä esimerkiksi voida tehdä vertailuja tiimien kesken esim. kokonaisvaativuustason paremmuudesta. Vastaavasti tämä tunnusluku ei voi olla palkanmaksun tai erityispalkkion peruste. Tämä tunnusluku toimii ainoastaan suhteellisen työn jakoperusteena tämän sprintin kohdalla.

 

Sprinttiin liittyy myös määritelmä siitä kuinka osaaminen saadaan näkymään toiminnassa. Tämä on tutkinnon perusteissa kuvattu seuraavasti: oppija osaa ” käyttää tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen”.

 

Oppijatiimin tehtävänä on nyt laatia jokin tapa jolla tämä osaaminen voidaan todentaa. Tuoteomistaja voi ohjata aloittelevia oppijatiimiläisiä löytämään erilaisia tapoja. Tuoteomistajan tulee kannustaa uusiin innovaatioihin ja esittämistapoihin jotka ovat ajan hengen mukaisia.

 

Ehdotus : Tiimi luo google drive kansion johon tiedonhakujen tulokset tallentuvat ja oppijatiimi rakentaa yhdessä ”diashown” joka esittää tiedonhaun tulokset. Kansio jaetaan kaikille osallistujille muokkausta varten ja muille tiimeille kommentoitavaksi. Dokumentit on nimettävä informatiivisesti ja tekstistä on selvittävä tekijät.

 

Tietysti tiimi määrittää itsenäisesti kuinka osaaminen osoitetaan. Tiimi voi vaikka tehdä kustakin aiheesta videoesitykset ja julkaista ne netissä!

 

Ehdotuksen mukainen diashow esitellään tuoteomistajalle ja muille tiimeille sprintin Review –kokouksessa. Tässä on huomattava että kyseinen diashow –laadinta ja tuotoksen esittely ei ole kirjattu sprintin tehtäväluetteloon. Tiimit päättävät kuinka oppiminen ja osaaminen hankitaan. Tässä esimerkissä tämä tehtävä kirjataan näkyväksi vasta seuraavassa määritelmässä vaikka se voitaisiin liittää tehtäviin.

 

Määritelmä ”Tehty – Done”

Oppijatiimi määrittää valmiin tuotoksen kriteerit (Definiton of Done = D.o.D.) oppimisen tavoitteiden laadunseurantaa varten. Ennen toteutettavaa sprinttiä oppijatiimi laatii oppimiskriteerit siitä, milloin heidän työnsä on "Tehty".

Tietojenkäsittelyssä minimivaatimuksena valmiille toimitettavalle tuotteelle on että tuote on testattu, tuotteesta ja testauksesta on dokumentit ja tuotteesta on olemassa (varmuus)kopio. Tässä esimerkissä nämä ehdot voisivat täyttyä kun tuoteomistajalle ja muille tiimeille on esitelty oppijatiimin tekemä tuotos, mahdolliset korjaukset on tehty ja dokumentti on tallennettu tuoteomistajan osoittamaan arkistointipaikkaan.

 

Edellisessä luvussa esitelty ehdotus –täyttää esitetyt vaatimukset! Teksiä kannattaa muotoilla ja lyhentää sillä D.o.D. (Definition of Done) – Tehty – Done -määritelmä kirjataan näkyviin oppiScrum Board -fläppiin. Esimerkiksi teksti voisi olla seuraava ”tuotos esitelty, korjattu palautteen pohjalta, tallennettu”.

 

Määritelmä ”Kivaa – Fun”

D.o.F. (Definition of Fun) on tiimin määritelmä siitä koska tai kuinka viihdytään työssä. Tällä pyritään myös selvittämään mikä motivoi oppijoita ja tavoitteena on parantaa oppimistuloksia. Oppijoiden pitäisi myös osata kertoa omista lähtökohdistaan miten työskentely saadaan kivaksi ja hauskaksi. Tekeminen tulkitaan laajassa merkityksessä: siis mitä pitäisi olla että työssä viihdytään: tuoleja, pöytiä, kahvitaukoja, musiikkia, vierailuja muihin paikkoihin, palkintoja, kilpailuja, pelejä, jne.

Määritelmä ”Kiva” on yksinkertaisimmillaan yhdessä muodostettu lista asioista, jotka takaavat viihtyvyyden toiminnassa. Lista on myös "elävä asiakirja" ja sitä voidaan muuttaa tai laajentaa säännöllisin väliajoin, vaikkapa Päivän Scrum -kokouksissa.

 

On muistettava että D.o.F. (Definition of Fun) – Kivaa- Fun -määritelmä kirjataan näkyviin oppiScrum Board -fläppiin. Esimerkiksi teksti voisi olla seuraava ”työt tehdään koulussa, taukoja pidetään ja kaikkia autetaan”.

 

Oppikehä-taulu - oppiScrum Board –fläppi

OppiScrum Master (oppiScrum Master), yhdessä oppijatiimin kanssa, pitää yllä oppikehä –taulua (oppiScrum Board). Tämä taulu voi olla digitaalinen sovellus tai se voi olla laadittu A2-kokoiselle fläppipaperille. Toimivaksi on osoittautunut paperiversio! Taulukkoon 2 on koottu ne tiedot jotka oppikehä –taulussa tulisi olla.

 

TAULUKKO 5 Scrum Board-fläppi muistilista

Scrum Board muistilista

 

Projektin nimi: oppijatiimi keksii projektilleen nimen:

esim. EkaAmis

Tiimin numero: tiimille annetaan järjestysnumero:

esim. 1.

Tiimin nimi: tiimi nimeää itsensä: esim.

Jäbät

Tiimin jäsenet: lista tiimin jäsenistä:

esim. Ake, Make, Pera ja Märtsy

Päättyy: Päivämäärä koska kaikki tehtävät on tehty:

esim. 10.11.2014

Opintojen (Backlog): kaikki oppimis ja osaamistavoitteet:

esim. 1-10 Sprintin kysymykset

Sprintin Backlog /task list: kunkin sprintin tehtävät:

esim. Sprint 1 tehtävät

Tehtävät - ToDo: kyseisen sprintin tehtävät:

merkitään kuka tekee

Työn alla – Working: ToDo –listalta työstettäväksi otetut tehtävät :

merkitään kuka työstää

Tehty – Done: Työn alla –listalta valmiiksi saatetut tehtävät:

siirretään tehdyksi

D.O.D: tiimin määrittämä näkemys valmiista tehtävästä:

esim. Esitetty, Korjattu, Tallennettu

D.O.F: tiimin näkemys kuinka viihdytään työssä:

esim. Kouluu, Rentoo, Kahvii

Burn Down Chart: Opintojen ja sprintin edistymiskuviot

esim. käytetään exceliä

Sprintin nopeus:

keskinopeus

Sprintin varianssi:

varianssi

Päivän (Daily) Scrum –kokous:

merkitään päivämäärä(t)

Sprint Review –kokous: merkitään päivämäärä(t):

kunkin sprintin päätöspvm

Sprint Retrospective –kokous:

merkitään päivämäärä(t):

 

 

KUVIO 17 Srum Board-fläppi - esimerkki

 

 

Kuviossa on esimerkki oppiScrum Board-taulusta jossa 1. tehtävä on tehty ja jossa näkyy että tehtävä 6 on otettu työstettäväksi. Taulu on keskeneräinen sillä siitä ei näe kenen tai keiden vastuulla kukin tehtävä on. Tarkoitus on että työskentelyn kuluessa myös taulun informaatio ja esitystavat kehittyvät!

 

Sprintti kulkee

Tässä esimerkissä kuvataan seuraavaksi sprintin aikana tapahtuvia raportointeja ja kokouksia. Tuoteomistajan on seurattava kunkin tiimin edistymistä. oppiScrum Board -fäppitaulut ja siihen liittyvät edistymiskuviot mahdollistavat nopean yleiskatsauksen kaikkien tiimien tilasta ja kunkin yksittäisen oppijatiimin tilannetarkistuksen.

 

Edistymiskuvio - Burn Down Chart

Edistymiskuvio - Burndown Chart on viivadiagrammi joka osoittaa tehtävien töiden vähenemisen sprintin /sprinttien aikana. Kuvio esittää siis jäljellä olevan työn määrän suhteessa aikaan. Jäljellä oleva työ esitetään tavallisesti pystyakselilla ja aikaa kuvataan horisontaalisella vaaka-akselilla. Edistymiskuviossa aikaa palaa ja tehtävät vähenevät sen suhteessa! Kuvio näyttää ennusteen siitä koska kaikki sovitut työt, kaikki sprintit ja yksittäisen sprintin tehtävät, on saatu päätökseen. Kuvioita on siis kaksi, joista toinen esittää sprintin edistymistä ja toinen kertoo kaikkien sprinttien toteutumisesta.

 


 

 

TAULUKKO 6 Sprintin tehtävien vaativuustasot ja toteutumat - esimerkki

Sprintti 1: Tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusasiat

Vaativuustaso

Toteutuma

Tiimin jäsen/ jäsenet

Mitä tarkoittaa tietotekninen väline?

2

2

Ake, Make,

Mikä on tietotekninen järjestelmä?

4

3

Ake, Make, Pera, Märtsy

Mitä tarkoitetaan tiedon hankinnalla?

2

2

Pera, Märtsy

Mitä tarkoitetaan tiedon käsittelyllä ja tiedonkäsittelyllä?

3

2

Ake, Make, Pera

Mitä on tiedon muokkaus?

3

2

Ake, Make, Pera

Mitä tarkoitetaan tiedon tallentamisella?

2

2

Märtsy

Mitä tarkoitetaan tiedon esittämisellä?

4

5

Ake, Make, Pera, Märtsy

Diaesitys aiheesta

10

6

Ake, Make, Pera, Märtsy

 

yhteensä 30

 

 

 

 

 

KUVIO 18 Sprintin tehtävät, tavoitteet ja toteutumat

 

KUVIO 19 Sprintin Burn Down - esimerkki

 

 

Kaikkea ei ole saat valmiiksi vielä. Huomattava muutos on se että tiimi on ottanut ja lisännyt yhden tehtävän jonka vaativuustasoksi on arvioitu 10.

 

Burn Down Chart edistymiskuviossa näkyy Tavoitteen ja Toteutuman eroja: Vasemman puoleisessa kuviossa Tehty sarake ja Toteutuma kertovat että vaativuustasot ovat toteutuneet toisin kuin on aiemmin suunniteltu. Tarkoituksena on saada suunnitelman mukainen lopputulos. Tuoteomistajalla on tässä suuri merkitys, sillä hänen on ohjattava tiimiä ja sen jäseniä tavoiteltuun osaamiseen: Haastattelemalla tiimiä ja kuulemalla oppijatiimin oppiScrum Mastera saadaan varmasti selville poikkeamien syitä ja yhdessä pohtia seurausvaikutuksia – mahdollisia lisätehtäviä?

 

Opintojen kaikkien sprinttien edistymiskuvio on esitetty alla. Tässä tarkastellaan yhden oppijan tai oppijatiimin tekemiä tuntimääriä ja nähdään että tavoitteena on 80 tunnin työ, josta tällä hetkellä on toteutunut 68 tuntia (TehKum sarakkeen alin luku). Kuvion vasemmanpuoleisesta taulukosta näkyy että sprinttejä ei ole toteutettu tai kirjattu kronologisessa järjestyksessä. Tämä ei muuta sitä tietoa että Toteutuma sarakkeen alin luku kertoo että vielä on 12 tuntia toteutumatta! Kuvion oikeaan alakulmaan on laitettu Järjestetty edistymiskuvio, joka näyttää saman tiedon: toteutumatonta on 12 tuntia!


 

 

 

 

KUVIO 20 Kaikkien sprinttien edistymiskuvio

 

KUVIO 21 Esimerkki Pintojen palamiskuvio

Kaikkea ei ole saatu valmiiksi vielä: Oheiset Edistymiskuviot kertovat, että jotain pitää korjata! Tuoteomistajalla on vastuu huolehtia korjaavista sopeuttamistoimista.

 

KUVIO 22 Järjestetty palamiskuviö

 

Päivän Scrum –kokous – Stand Up

 

Päivän Scrum -kokous on n. viiden (5) minuutin kertaus ja oppijatiimin mahdollisuus synkronoida toimintaansa ja tehdä uusi suunnitelma seuraavaan Päivän Scrum -kokoukseen.

 

Kokous tapahtuu jokaisen opetus/oppimistuokion aluksi ja usein on kätevää pitää kokous seisten tai kävellen, jolloin kokous pysyy kestoltaan lyhyenä eikä muistiinpanojakaan voi liikaa tehdä. Tehtävänä on tarkastella edellisen kokouksen jälkeen tehtyjä töitä ja arvioida mitkä työt on mahdollista toteuttaa ennen seuraavaa Päivän Scrum -kokousta.

 

Kokouksessa oppijatiimin muut jäsenet vain kuuntelevat eivätkä kommentoi. Jokainen oppijatiimin jäsen vuorollaan kertoo lyhyesti: ● Mitä olen tehnyt edellisen kokouksen jälkeen? ● Mitä teen seuraavaksi? ● Mitkä ovat esteitä, jotka estävät minua tai tiimiä?

 

Kokousta seuraavalle tuoteomistajalle on pystyttävä selittämään miten tiimi toimii saavuttaakseen oppimistavoitteet ja mitä toimintaa (tehtäviä) on vielä sprintissä jäljellä.

 

Päivän Scrum –kokouksesta ei laadita pöytäkirjoja tms. vaan merkinnät tehdään suoraan Scrum Board –fläpille: esim. Tehdyt työt ja kokouksen päivämäärä yms.

 

Oppijatiimin oppiScrum Master varmistaa, että oppijatiimi toteuttaa Päivän Scrum -kokouksen, mutta tiimi on vastuussa kokouksen toteuttamisesta. Hänen tehtävänään on myös auttaa tiimiä pitämään kokouksen enintään viiden minuutin kestoisena.

Sprintti päättyy

Sprintin lopuksi, kun tehtävät on tehty, on aika arvioida tuloksia. Tulokset arvioidaan kolmella tavalla:

• Sprintin tarkastelu - Sprint Review (Mitä on tehty?):

oppijatiimi tutkii saavutettuja tavoitteita ja syntynyttä ”tuotetta” yhdessä tuoteomistajan kanssa. Tässä arvioinnissa tuoteomistajan tulee antaa rakentavaa palautetta syntyneistä tuotteista ja kertoa kriteeriperusteisesta osaamisen arvioinnista.

• Sprintin retrospektiivi - Sprint Retrospective (Kuinka on toimittu?): oppijatiimin jäsenet arvioivat keskenään koko tiimin yhteistoimintaa ja sitten kukin jäsen arvioi muiden jäsenten toimintaa.

• Henkilökohtaiset palautearvioinnit – Personal Reflection (kehittymisen itsearviointi): Kunkin tiimin jäsenen oman kehittymisen peilaaminen omiin tavoitteisiinsa nähden.

Sprintin katselmointi - Review

Tuoteomistajan eli opettajan ja oppijatiimien yhteisessä työstä syntyneiden katselmointitilaisuudessa (Sprint Review) tarkastuksen painopiste on syntyneessä valmiissa tuotteessa. Oppijatiimi pyrkii vastaamaan kysymykseen "Mitä/Mikä?". Syntynyt tuote / tuotos on siis tarkastelun keskiössä. Syntyneitä tuotoksia verrataan yhteisesti tiimissä laadittuun määritelmään ”Tehty – Done”

Sprintin Retrospekvtiivi

Kun on saatu aikaan yhteisesti hyväksytty valmis (tehty) tuotos ja siihen liittyvät kaikki tehtävät on tehty, niin ryhdytään tarkastelemaan tuotokseen johtanutta toimintaa. Takautuman tarkastelussa (Sprint Retrospective) muistellaan sitä kuinka asiat ovat sujuneet - keskiössä on pohtia "Kuinka?". Yhdessä selvitellään mm. kuinka ryhmän vuorovaikutus ja yhteistyö on sujunut, kuinka on osattu hyödyntää kunkin henkilökohtaisia ominaisuuksia, ja kuinka kunkin henkilökohtainen kehitys on edistynyt.

Sprintin retrospektiivi koostuu kolmesta osasta :

1.       oppijat yhdessä arvioivat oman tiimin työmenetelmiä ja -tapoja tunnistaakseen parantamiskohteita;

2.       oppija arvioi oman tiiminsä yksittäisten jäsenten taitoja ja parantamiskohteita. Kukin arvioi vastavuoroisesti toistaan;

3.       Tiimi keskustelee siitä mitä heidän pitäisi lakata tekemästä (siis mitä virheitä ei tule toistaa).

Henkilökohtaisen toiminnan peilaus - reflektointi

Oppijatiimin jäsenet peilaavat omaa toimintaansa ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista yhdessä tuoteomistajan kanssa. Tämä henkilökohtaisten tavoitteiden peilaus ja yksilön toiminnan kehittämispalaute toteutetaan aina tarvittaessa sprintin lopussa ja viimeistään kuin kaikki sprintit on tehty.

 


 

 

Oppimisen (tuote)julkistus – kaikki sprintit tehty

Kun kaikki opintojen kehitystehtävälistan tehtävät on tehty, niin tällöin on myös saatu kaikki sprintit valmiiksi. Tämä näkyy selkeästi opintojen kehitysjonon edistymiskuviossa, joka on esitetty vasemmanpuoleisessa kuviossa. Tämä kuvio poikkeaa aiemmista siten että siinä on laskettu / esitetty neljän tiimiläisen työtunnit.

Oppijat ovat tehneet 40 tuntia työtä kullekin seitsemälle ensimmäiselle sprintille. Sen jälkeen on huomattu että kokonaistyömäärä ylittyy ja tehty sopeuttavia toimia jotta kokonaistyömäärät eivät ylity.

 

 

 

KUVIO 23 Kaikkien tiimiläisten tunnit

KUVIO 24 Opintojen edistymiskuvio

Tuoteomistajalla on vastuu huolehtia korjaavista sopeuttamistoimista.

 

 

 

Nopeus

Aluksi tarkastellaan Tunnit Tehty saraketta. Sarake kertoo oppijatiimiin työskennelleen kahdeksan tuntia enemmän kuin on arvioitu työmääräksi ensimmäisten sprinttien aikana (Tavoite-Tehty). Oppijatiimi (4 henkeä) on osannut sopeuttaa toimia (yhteistyössä tuoteomistajan kanssa) vasta seitsemännen sprintin jälkeen!

 

Tiimikohtainen kaikkien sprinttien nopeus lasketaan tietysti työtunnit/henkilöt/sprinttien lkm. Seitsemän ensimmäisen sprintin aikana nopeus on ollut 10 tuntia / sprintti (40*7/4/7) ja kokonaisnopeus on 7,8 h/sprintti. Tavoitenopeushan on tässä tapauksessa ollut 8 h/sprintti.

 

 

Oppijoiden yksilöllinen arviointi

Opiskelijatiimin toteutettua kaikki kymmenen sprinttiä on heillä vielä toteuttavana itsearviointi. Tässä jäljempänä esitetty itsearviointilomake toimii hyvin tuoteomistajan aputyökaluna arvioinnin toteuttamisessa. Oppijatiimin jäsenet ovat näiden sprinttien aikana joutuneet toteuttamaan kaikkien arvioinnin kohteiden mukaisia tehtäviä. On vaikeaa kuvitella että yksikään oppija ei ole kyennyt osoittamaan osaamistaan vähintäänkin tyydyttävällä tasolla mikäli on osallistunut oppijatiimin oppiScrumin määrittämiin sprintteihin ja tehnyt työnsä tiimin jäsenen osoittamalla toteutustasolla.

 

TAULUKKO 7 Itsearviointilomakkeen malli

ITSEARVIOINTILOMAKE

OPISKELIJAN NIMI / Tunnus

 

Tiedonhankinta ja käsittely

ARVIO

T1 tyydyttävä taso: hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee tietoja verkkopalveluista.

H2 hyvä taso: käsittelee tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tiedostoja ja verkkohakupalveluita.

K3 kiitettävä taso: ottaa huomioon tiedostojen käsittelyn tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet; verkkohakupalveluiden tapaus- ja tilannekohtainen aktiivinen hyödyntäminen sekä tietojen luotettavuuden ja soveltuvuuden arviointi.

(merkitse)

 

T1

H2

K3

 

Tiedonkäsittely ja muokkaus

ARVIO

T1:käyttää työvälineohjelmia työtehtävissä.

H2:käyttää sujuvasti työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen.

K3:käyttää soveltaen työvälineohjelmia eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla.

(merkitse)

T1

H2

K3

 

Tietojen lähettäminen ja jakaminen

ARVIO

T1: käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa.

H2: käyttää sujuvasti verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen.

K3: käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan; ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat.

(merkitse)

T1

H2

K3

 

Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen

ARVIO

T1: toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti

H2: käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja

K3: ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit; kehittää ympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiatavoitteiden pohjalta.

(merkitse)

T1

H2

K3

 

EHDOTUS KOKONAISARVOSANAKSI:

Päiväys ja opiskelijan allekirjoitus:

 

_______/________/201__                        ___________________________

                                                                                allekirjoitus

Palautetaan opintojen tuoteomistajalle

 

Tuoteomistajan / Opettajan huomioita:

(jatkuu /ei jatku kääntöpuolella)

 


 

 

 

3.6.          Sovellusesimerkin kokoava tarkastelu

Tavoitteena on oppimisen ja osaamisen kehittäminen, jossa moniosaajista koostuva oppijatiimi toteuttaa suunnitellun kehittymisprosessin alusta loppuun. Lopputuloksena on opintojen kokonaisuus, jonka kaikki tiimin jäsenet tunnistavat omaksi tuotokseksi. Työskentely on toistavaa ja lisäävää l. iterativis-inkrementalista: Tavoitteena oleva oppiminen ja osaaminen kehittyvät täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana. Sprintti eli kehitysjakso on aikaraja, jonka kuluessa tuotetaan “tehty” määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen versio oppimiseen ja osaamiseen liittyviä tuotoksia. Sprintin sisältö eli tehtävät sovitaan ennen sen aloittamista. Toteutettaviksi valitaan yhdessä sellaisia tehtäviä tai toiminnallisuuksia, joilla on sillä hetkellä suurin merkitys koko kehitystyön onnistumiselle. Kunkin sprintin lopussa on katselmus, jossa kehitystiimi esittelee konkreettiset saavutukset tuoteomistajalle ja muille sidosryhmien edustajille. Ennen seuraavaa kehitysjaksoa kehitystiimi tarkastelee mikä työskentelyssä sujui hyvin ja mitä voitaisiin parantaa seuraavassa vaiheessa.

 

Oppijatiimi koostuu kolmesta roolista: tuoteomistajasta, oppiScrum Masterista ja oppijatiimistä. Tiimi päättää kunkin sprintin tavoitteet ja tehtävät, ja vastaa yhdessä siitä, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Oppijatiimi on itseohjautuva ja monitaitoinen, ja sillä on valta päättää omista työmenetelmistään. Tuoteomistaja vastaa tehtävien ja oppimistuotteen kustannushyötylaskennasta, ajasta ja rahasta. Käytännössä tämä on osaamisvaatimusten ja siitä johdettujen tehtävien määrittelyä yhteistyössä oppijatiimin kanssa sovitun aikajanan puitteissa. OppiScrum Masterin ja tuoteomistajan vastuulla on se että toimijat pitäytyvät oppiScrumin käytännöissä ja säännöissä. OppiScrum Master on palveleva tiimin johtaja ja toiminnan mahdollistaja.

 


 

LIITE: KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

 

oppiScrum menettelytapaan liittyviä käsitteitä ja kuvio jossa on esitetty käsitteiden riippuvuuksia.

 

KUVIO 25 OppiScrum käsitteitä ja käsitekartta

 

 

Oppijatiimi

Muodostetaan opiskelijoista ja erityisesti erilaisista oppijoista, joiden ominaisuudet täydentävät toisiaan. Tiimin jäsenet valitaan tiimiin erilaisten ominaisuuksien perusteella. Tavoitteena on muodostaa moniosaajatiimejä, jossa tiimin jäsenet oppivat oppimaan uusia asioita ja sietämään toimintatapojen sekä osaamisen erilaisuutta.

Tiimin Scrum Master valitsee tiiminsä jäsenet siis siten että tiimi koostuu mahdollisimman monipuoliseta osaamisesta ja/tai oppimistavoitteista.

Oppijatiimin Scrum Master

valitaan opiskelijoiden keskuudesta. Valinnan voi tehdä opiskelijat keskenään esimerkiksi äänestämällä tai valinnan tekee opettaja. Tavallisesti 26 hengen luokkaan nimetään 5-6 Scrum Masteria. Scrum Master muodostaa tiimin ja auttaa oppijatiimiä toimimaan Scrumin sääntöjen mukaisesti. Hän ei kuitenkaan ole tiimin vastuullinen johtaja. Kaikki tiimiläiset ovat vastuussa omasta oppimisestaan ja opettaja vastaa oppimis- ja osaamistavoitteiden mukaisesta toiminnasta opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Ohjaava Scrum Master

Opettaja toimii myös Scrum Masterin roolissa. Hänen tehtävänään on auttaa opiskelijoiden ja näistä muodostettujen oppijatiimien toimintaa. Hän ohjaa, korjaa ja tukee oppijatiimejä ja näiden jäseniä sekä erityisesti auttaa tiimien Scrum Mastereita toimimaan Scrumin menettelytapojen mukaisesti.

Opettaja toimii myös tuoteomistajan roolissa, jolloin hän vastaa tiimien oppimistavoitteista sekä osaamisen arvioinnin kriteereistä tiedottamisesta.

Aikataulutus (Release Planning)

Tuoteomistajana toimiva opettaja antaa tiimille toimeksiannon: määrittää tehtävät, tavoitteet, tavoitetason ja kriteerit sekä sprinttien lukumäärät ja aikaansaatavat tuotokset . Hän määrää lopputuotoksien julkaisuajankohdan. Hän toimii yhdessä tiimiläisten ja tiimien Scrum Masteriden kanssa yhteisten oppimis- ja osaamistavoitteiden asettamiseksi. Tiimiläisten tehtävänä on vaatia tuoteomistajalta vastauksia niin kauan että tehtävät on määritetty ja aikatauluista on sovittu.

Tuotteen tehtävälista (Product Backlog)

Tuoteomistaja esittelee (oppimis)tuotteen tehtävälistan. Tavallisesti tämä voidaan kuvata tavoiteltavana oppijan saamisena.  Hän voi antaa tiimeille myös listan tai luettelon tehtävistä joiden avulla osaaminen voidaan hankkia ja osoitaa.

Kokeneet tiimit saavat laajoja toimeksiantoja, jotka he jo osaavat jakaa pienemmiksi tehtäviksi sprintin suunnittelukokouksessa.

Sprintin tehtävälista

Opintojen tehtävälistoista muodostetaan sprinttien tehtävälistoja. Sprinttien tehtävälistat muotoillaan työlistoiksi suunnittelukokouksissa.

Sprintin työlistat (Task Lists)

Sprintin työlistaan merkitään sprintin toteutuksen kannalta tärkeysjärjestys l. prioriteetti, tiedot vastuuhenkilöstä sekä työmääräarvio tehtävän suorittamiseksi.Nämä sovitaan sprintin alussa tapahtuvassa suunnittelukokouksessa.

Sprintin suunnittelukokous (Sprint Planning)

Tuoteomistaja määrittää oppimis- ja osaamistavoitteet ja oppimistehtäviin liittyvien tuotosten aikataulut. Tiimin tehtävänä on muodostaa sprintin tehtävälistoista työlistoja. Työlistaan merkitään kaikille sprinttiin liittyville töille prioriteetit, arvioidut työmäärät sekä toteuttamisesta vastaava tiimin jäsen tai jäsenet.

Työlistat laitetaan näkyviin Scrum- tauluun.

Valmis - DoD (Definition of Done)

Tuoteomistaja auttaa tiimiä laatimaan tiimin yhteisen määrityksen siitä koska toimeksianto tai tehtävä on valmis. Usein määritetään että tiedot on hankittu, tietojen oikeellisuus on tarkastettu, tulos on esitelty muille tiimiläisille ja tieto on talletettu sovitussa muodossa sovittuun paikkaan esim. palautuskansioon.

Kivaa - DoF (Definition of Fun)

Vastaavasti tiimi pyrkii muodostamaan yhteistä käsitystä siitä mitkä tekijät vaikuttavat tiimissä viihtymiseen ja tehtävien tekemiseen. Esimerkiksi määritys voi olla: Kaikki osallistuu, pidetään kahvitaukoja joka tunti jne.

Scrum-taulu (Scrum Board)

Jokaisella oppijatiimillä on oma Scrum-taulu, jota kaikki tiimiläiset ylläpitävät yhdessä tiimin Scrum Masterin kanssa. Jokaisen tapaamisen aluksi tarkastetaan Scrum-taulun ajantasaisuus tiimin tapaamisen aloittavassa Stand-up –kokouksessa. Työlistan alkioiden siirtyessä vasemmalta oikealle kohti työn valmistumista taulun sisältö muuttuu. Tapaamisen / oppitunnin lopuksi Scrum –taulu laitetaan talteen. Scrum-taulun tilanne voidaan myös dokumentoida valokuvaamalla.

Työmääräarviot (Arviointipokeri)

Tiimin Scrum Master laatii työmääräarviot kullekin työlistan alkiolle yhdessä oppijatiimin kanssa. Tämä arviointi voi alkaa kalibroinnilla, jossa pienin tehtävä saa arvon esimerkiksi 2 (tai 20, tai 200, …). Muut tehtävät suhteutetaan tähän alkulukuun. Jos joku tehtävä saa kovin suuren luvun esim. kymmenen, niin tällöin pyritään tämä työtehtävä pilkkomaan pienempiin osiin. Huomaa, että eri tiimien työmääräarviot eivät ole verrannollisia keskenään sillä niistä päättää tiimin Scrum Master yhdessä oman tiiminsä kanssa. Kaikkien tehtävien summa kuvaa kokonaistyömäärää, jonka väheneminen esitellään Scrum-taulun ja siihen liittyvän palamiskuvion avulla.

Nopeus (Velocity)

Kullekin sprintille voidaan laskea keskimääräinen suoritusnopeus: työmäärä/aika. Tämä on suhdeluku joka ohjaa ko. Tiimin toimintaa.

Palamiskuvio – Burn Down Chart

Palamiskuvion avulla esitetään kokonaistyömäärän väheneminen ajan kuluessa. . Pystyakselille merkitystä kokonaistyömäärästä vedetään viiva vaaka-akselin päätepisteeseen, joka kuvaa kaikkia työpäiviä/tapahtumia. Tämä viiva esittää teoreettista työmäärän vähentymistä. Reaaliaikainen työn väheneminen merkitään kuvioon: Kokonaistyömäärästä vähennetään työtehtävälle asetettu työmäärä kun se on saatu valmiiksi ja jäljelle jäänyt kokonaistyömäärä merkitään aikayksikköä kuvaavalle vaaka-akselille. Reaaliaikainen palamiskuvio näyttää yhdellä silmäyksellä kuinka hyvin oppijatiimi seuraa laadittuja suunnitelmia. Palamiskuvioiden avulla voidaan verrata eri oppijatiimien suunnitelmien etenemistä.

Sprintti (Sprint)

Sprintti on lyhyehkö työrupeama, joka voi koostua useista (oppi)tunneista tai jopa viikoista, jonka aikana tehdään työlistan tehtäviä. Oppijatiimin jäsenien tehtävänä on tukea ja oppia toisiltaan tehtävien tekemisessä tarvittavia taitoja, tietoja, menetelmiä ja välineitä. Sprintti alkaa suunnittelukokouksella, jossa sovitaan työlistan työmäärät, prioriteetit ja tehtävien toteuttajat / tekijät. Sprintin aikaiset tapaamiset jäsentävät tehtävien tekemistä ja töiden etenemistä. Sprintin lopussa olevissa kokouksissa tarkastellaan syntynyttä tuotosta ja sen ominaisuuksia sekä mm. miten yksilöt ja tiimi voisi parantaa vuorovaikutustaan.

Stand-up –kokous

Sprintin aikana jokainen tapaaminen (esim. oppitunti) alkaa stand-up –kokouksella, jonka kesto on enintään 5 minuuttia. Koko oppijatiimi seisoo ja tarkastelee Scrum –taulua sekä vastaa tiimin Scrum Masterin kolmeen kysymykseen: 1) Mitä olet saanut tehtyä sprintin työlistasta; 2) Mitä aiot tehdä seuraavaksi?; 3) Mitä ongelmia on esiintynyt (nimetään, ei ratkaista)? Jokainen tapaaminen päättyy siihen että sovitaan tehtävistä joita kukin toteuttaa seuraavaan tapaamiseen mennessä. Näitä tehtävien tuotoksia käsitellään sitten seuraavan tapaamisen alussa

Lokikirja (Log Book)

Stand-up-, review- ja retro- kokoukset dokumentoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla esimerkiksi kirjallisesti, videoimalla, valokuvaamalla jne. Dokumentit talletetaan sovitulla tavalla. Tiimin lokikirja on raportoinnin apuväline, jolla tarkastellaan tiimin ja sen jäsenten toimintaa koko projektin päättyessä.

Tehty – Done

Tiimin on testattava ja tarkistettava yhdessä että kaikki lopputuotoksen tehtävät ja työt ovat toteutuneet sovitulla tavalla. Tiimin ja sen jäsenten oppimistavoitteet ja osaamiset tarkastetaan asetettujen kriteerien mukaisesti.

Sprintin tuotosjulkaisu (Sprint Release)

Jokaisen sprintin päätteeksi oppijatiimi julkaisee syntyneen tuotoksen (tuotokset). Tuoteomistajan on tarkastettava kriittisesti syntyneet tuotokset ja annettava rakentavaa palautetta oppimisesta sekä arvioitava osaamista kriteeriperusteisesti. Oppijatiimi saa palautetta siitä kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutumassa. Viimeisen sprintin jälkeen tiimin tehtävänä on toimittaa lopullinen tuotos, joka voi olla raportti, powerpoint-esitys, elokuva, valokuvia, jne. Kukin tiimin jäsen esittelee myös omia oppimistavoitteitaan ja saavutettua osaamista kriteeriperusteisesti.

Tuoteomistaja (Product Owner)

Tuoteomistajana toimiva opettaja vastaanottaa kaikkien sprinttien tuotokset ja antaa palautetta syntyneistä tuloksista. OppiScrumissa tuoteomistajalla on vastuu saada kaikki oppijatiimin jäsenet toimimaan yhdessä tiimin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Ohjaavana Scrum Masterina ja tuoteomistajan roolissa opettajalla on myös vastuu uudelleen muodostaa oppijatiimit parhaan oppimistulosten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoteomistaja ei voi keskeyttää sprinttiä (tai sprinttejä) vaan hänen on uudelleen asetettava tehtävien tavoitteet yhdessä tiimin ja sen jäsenten kanssa.

Sprintin tuotoksen tarkastelu (Sprint Review)

Kunkin sprintin jälkeen oppijatiimin jäsenet tarkastelevat syntynyttä tuotosta. Tavoitteena on kuvata tuloksia kolmesta näkökulmasta (lyhyesti): 1) Kuvata työprosessia eli mitä työvaiheita on toteutettu; 2 Kuvata keskeisten työmenetelmien, -välineiden ja –materiaalien käyttöä; 3) Esitellä työn perustana olevan tiedon hankintaa, sen oikeellisuuden arviointia ja käyttämistä tuotoksen aikaansaamiseksi (lähteitä, lähdekritiikkiä ja tiedon soveltamisesimerkkejä).

Sprintin toiminnan tarkastelu (Sprint Retrospective)

Kunkin sprintin jälkeen oppijatiimin jäsenet tarkastelevat tiimin ja sen jäsenten toimintaa. Toiminnan tarkastelun keskiössä on elinikäisen oppimisen avaintaitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on kuvailla: 1) miten oppiminen, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat sujuneet. 2) Mitä seikkoja on mahdollisesti liittynyt ammattietiikkaan (poissaoloja, lintsausta, kiusaamista, kopiointia,…); 3) Mitä huomioita on liittynyt omaan terveyteen (väsymystä, flunssaa, päänsärkyä, …), työturvallisuuteen (siisteys, ergonomia, sähköön liittyvät määräykset, maadoitukset, …) ja oman toimintakyvyn ylläpitoon (lepo, liikunta, ruokailu,...).

Toiminnassamme korjattavaa?

Tuoteomistaja auttaa tiimin Scrum Masteria laatimaan yhteenvedon mahdollisista korjattavista seikoista joita havaitaan tuotoksien ja toiminnan tarkastelun yhteydessä. Oppijatiimi laatii yhdessä tiimin Scrum Masterin kanssa korjaustoimenpiteistä työlistat, jotka liitetään seuraavaan sprinttiin ja nostetaan näkyviin Scrum –tauluun.

Loppu (The End) - Tehtävälistan alkiot saatu tehdyksi

Onko kaikki opintojen tehtävälistan työt saatu valmiiksi (Done)? Mikäli tehtävälistalla on vielä tekemättömiä töitä, niin tällöin aloitetaan uusi sprintti ja käynnistetään siihen liittyvä sprintin suunnittelukokous. Oppimisprojekti päättyy, kun kaikki tehtävälistan alkiot ovat muuttuneet ensin sprintin työlistan alkioiksi, sitten työt ovat saatu tehdyiksi ja sovitun mukaisesti valmiiksi.

Oppijatiimit tulee muodostaa uudestaan vähintään kahden oppimisprojektin jälkeen. Vastaavasti tiimin Scrum Masterin tehtäviä tulee kierrättää. Joskus tiimien uudelleen muodostaminen tulee kysymykseen kesken oppimisprojektin muutaman sprintin jälkeen!