Johdanto 1

Minkälaiset oppisisällöt ja tulevaisuuden taidot ovat tärkeitä, ja miten niitä pitäisi opettaa?

dia

Miten opetusta tulee kehittää ja mitä pitää opettaa (ammatillisessa koulutuksessa) nyt 2010-luvun jälkipuoliskolla?

Opettajiksi valikoituu tai on ainakin ennen hakeutunut sellaisia henkilöitä, jotka ovat viihtyneet ja menestyneet koulussa.

Professori Lonkan (2015) mukaan tämä johtanut tilanteeseen, jossa oppilaitoksen opetuksen käytänteet ovat muodostuneet itseään uusintaviksi sekä rakentuneet estämään ulkoisia vaikutteita.



Koulutuksen ammattilaisten piireissä nähdään, että tulevaisuudessa keskeisiä ammatillisia taitoja ovat erilaisten kulttuurien ymmärtämisen taito, sosiaalisen median kirjoitus- ja lukutaito, teknologiataidot, vuorovaikutus- ja tunnetaidot.

Perinteinen luokkahuoneopetus ei anna tilaa näille taidoille tai niiden systemaattiselle kehittämiselle. Ammattiosaaminen muuttuu niin nopeasti että ammatin sisältöjen opettaminen on mahdotonta, jos ei ole valinnut jääkiekkoilijan ammattia, toteaa TT Jyrki Kasvi ammattien kehityksen trendeistä. (Toiminen 2015)

Scrum 2.1

Ryhmätyötaidot moniosaajatiimissä on avain kaikkeen uuteen tietoon.

dia

Ryhmätyötaitoja ei voi varsinaisesti opettaa, mutta niitä voi oppia, ja oppia samalla itsestään jotain uuttaa.

Yksittäisen tiedon syväkään osaaminen, ilman että muut ovat samaa mieltä osaamisesta, ei kehitä osaamista niin että koko oppijatiimi kehittyisi.



Tämä tarkoittaa että hyvän oppijatiimin muodostamisessa avaintehtävänä on saada kaikki jäsenet

verkostoitumaan,

jakamaan tietoa sekä

sietämään ja

arvostamaan

kaikkien jäsenten mukana oloa.

Opetussuunnitelma - OPS 2.2

Tulevaisuuden opettajan rooli on toimia oppimisen ja osaamisen mahdollistajana.

dia

Pedagogiset lähestymistavat kuten ongelmalähtöinen, Case –perustainen tai ilmiöpohjainen oppiminen on opettamisen tulevaisuutta. Oppimisen oltava se tärkein juttu ja yhdessä oppimisen on oltava tavoiteltava yhteinen toimintatapa, jossa opettajan roolina on toimia sen mahdollistajana.



Opettajan ei pidä kuvitella saavansa palkkaa siitä että opettaa, vaan palkan on perustuttava siihen ajatukseen että oppijat oppivat (Kristi Lonka (2015)).

Ilmiöpohjaisuus on vaikeaa toteuttaa sillä usein joudutaan lähtemään oppiaineen rajaamista aiheista
tai opetussuunnitelmien raamittamista perusteista.

OppiScrum 2.3

Kaikki uusi ajattelu ja rajojen rikkominen vaatii paljon työtä. Toteutuessaan työ koetaan innostavaksi ja virkistäviksi.

dia



Tärkeää on painottaa myös sitä että opettajilta ei voi vaatia sellaista, johon heillä ei ole valmiuksia.

Ilmiö- ja ongelmalähtöiset pedagogiset menetelmät edellyttävät ryhmäilmiöiden ymmärtämistä ja syvällistä vuorovaikutusosaamista.

Uusien menetelmien toteuttaminen on innostavaa ja samalla kovin kuluttavaa.

Oppimisprojektien vetäminen ei ole helppoa vaikka kynnysten ylittäminen koetaan palkitsevana.

Usein kuitenkin uudet kokeiluprojektit latistuvat ja palataan taas vanhaan,

jos ei saada organisaation johdon tukea,

ponnistelusta palkkaa ja

muiden työtovereiden arvostusta.



Opetustyössä ei enää useinkaan viihdytä!

Prosessi lyhyesti 3.1

Tutkimukset osoittavat että oppijan oppiminen lähtee kuitenkin siitä että viihdytään koulussa.

dia

Viihtyvyys lisää motivaatiota, joka vuorostaan parantaa tuloksia.

Mahdollistamalla yrittäjämäinen toiminta, tarjoamalla työn toteuttajalle omistajuuden tunne työstä ja tuloksista niin samalla lisätään työn iloa ja työssä viihtymistä.


OppiScrum on joukko menettelytapoja joiden voidaan ajatella vaikuttavan oppimisen yrittämiseen, oppimisen omistajuuden tunteeseen sekä näiden kautta vaikuttavan positiivisesti oppimisen ilon tuntemuksiin.

OppiScrum on läpinäkyvä prosessi, jossa tietoisesti rakennetaan suhdetta toimintaan ja tekemiseen.

Läpinäkyvyys 3.2

Oppiminen aloitetaan kokeilemalla ensin kuinka asioita tehdään: yhdessä määritellään konkreettinen tuotos (tavoite ja tehtävät).

dia


TODO:
Tietoisesti rakennetaan suhdetta toimintaan ja tekemiseen: osatehtävät, tehtävien vaiheistus, vastuun jakaminen, ...

Selkeytetään tavoitteet sekä keitä muita tähän toimintaan liittyy: muut oppijat, ryhmät, opettajat, ...


BUSY:
Ryhdytään rakentamaan tietämyksellistä kasvua tarvittavaan tietoon, materiaaleihin ja menettelytapoihin: sovittujen tehtävien laatiminen ja tekeminen, sovituttujen aikataulujen noudattaminen, ...


DONE:
Oppijat eivät vertaa itseään toisiinsa vaan vertaavat itseään suhteessa annettuun haasteeseen.


Tarkoituksenmukaista on olla kertomatta mitä ei vielä osata vaan oppia kertomaan itselleen ja muille se mitä pitää vielä oppia.

Kehittymisen koko kuva 3.3

OppiScrum on yksilön ja ryhmän yhteinen kehittymisprosessi.

dia

Sata vuotta vanha viisaus:
Kehittyvä ja toimiva yhteisö perustuu ryhmän toimivuuteen. Oppilaitosympäristössä ja työyhteisöjen toiminnassa on keskityttävä ryhmän toimivuuden tukemiseen. Tavoiteltavassa menestyksessä on viimekädessä kyse ryhmän menestyksestä, ei yksilöitten.

Ammatillisessa koulutuksessa tavalliset peruskoulunsa päättäneet opiskelijat, tavallisine arvosanoineen ja yksilöllisin ihan tavallisine saavutuksineen pääsevät huippusuorituksiin kun luodaan edellytykset hyvälle keskinäiselle vuorovaikutukselle. Oppijat kehittyvät ryhmänä ja oppivat toimimaan muiden kanssa.

Yksin toimivat huippuyksilöt, yksilöllisine huippusuorituksineen eivät saa aikaiseksi paljoakaan, kun jokainen keskittyy vain omaan menestykseensä ja tätä piirrettä vahvistetaan aivan turhaan monen opettajan opetustoiminnassa.

Yksilön ainutkertaisuuden ja omillaan tulemisen korostamisen vaikutuksesta John Dewey toteaakin sata vuotta sitten: "Se saa ihmisen usein niin tunteettomaksi hänen suhteissaan toisiin, että hänelle kehittyy illuusio siitä, että minä pystyn todella seisomaan ja toimimaan täysin yksin. Tämä on eräänlainen nimetön muoto henkiselle pahoinvoinnillemme, joka on vastuussa suuresta osasta, tosin korjattavissa olevasta, kärsimyksestä maailmassa.” (Dewey 1916, 52.)

(John Dewey, Democracy and Education (1916))

Käsitteitä 4.1

Scrum-toimintamalli on pitkään koeteltu, erityisesti yhteisöllistä innovatiivisuutta kasvattava, toimintaprosessi.

dia

Perusperiaatteet ovat
1. toiminnan läpinäkyvyys,
2. tuloksien katselmointi laadunvarmistuksena ja
3. toiminnan oikea-aikainen sopeuttaminen sekä
4. itseorganisoituva ryhmätoiminta.

Useat tutkimukset osoittavat että tulevaisuuden työtehtävät muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi, mielenkiintoisiksi tekijän kannalta ja itseohjautuvuutta edellyttäviksi.

Tulevaisuuden työt suorittavat osaavat ammattilaiset, joille on annettava autonomiaa, oman työn omistajuutta ja tekemiselle muutakin kuin vain palkkatyön tarkoitus.

Tämä tulevaisuuden toimintamalli on pyritty siirtämään pedagogiseksi lähestymistavaksi muodostettaessa oppiScrum-pedagogista toimintaprosessia:

Moniosaajista koostuva oppijatiimi toteuttaa suunnitellun kehittymisprosessin alusta loppuun. Prosessi on "toistava ja lisäävä" (iterativis-inkrementalinen) työtapa, jolloin oppiminen ja osaaminen kehittyy täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana.

Lopputuloksena on tuotos, jossa näkyy opintojen sisällöt ja osaamisen kokonaisuus, jonka kaikki tiimin jäsenet tunnistavat omakseen.

Oppijatiimit 4.2

Hyvä oppijatiimi rakentuu seuraavien muodostamiskriteerien pohjalle: • Tiimin jäsenten ominaisuudet ovat toisiaan täydentäviä; • Tasapainoinen sukupuolijakauma; • Tavoiteltavaa on saada aina erilainen kokoonpano uusissa tehtävissä; • Kokoonpanon perustuminen aikaisempiin ystävyyksiin ei ole suotavaa.

dia

Oppijatiimin muodostaminen perustuu oppijoiden erilaisiin ominaisuuksiin ja taitoihin, jotka ovat välttämättömiä tavoiteltaessa kaikille hyvää oppimismahdollisuutta. Työt ja tehtävät, jotka on tulee toteuttaa, ovat moninaisia ja vaativat oppijatiimin jäseniltä erilaisia ominaisuuksia, tietoja sekä taitoja.

Oppijatiimien muodostaminen voidaan toteuttaa monin tavoin. Tiimin muodostaminen aloitetaan Scrum Masterin nimeämisellä:
1. Tuoteomistaja nimeää kuhunkin oppijatiimiin jäsenet ja määrää yhden heistä toimimaan ScrumMasterin tehtävissä. 2. Tuoteomistaja valitsee ScrumMasterit, jotka muodostavat omat oppijatiiminsä. 3. Koko opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan ScrumMasterit esim. äänestämällä.

ScrumMasterit valitsevat tiimeihinsä kukin vuorollaan henkilöitä, joiden taidot täydentävät toinen toistaan.

Valinta voidaan toteuttaa anonyymisti esim. niin että opiskelijat kirjaavat omalle paperille oman osaamisensa ja kääntöpuolelle tunniste-/numerokoodin. Kukin ScrumMaster vuorotellen valitsee papereiden perusteella tiimiinsä uuden jäsenen perustuen kirjattuun osaamiseen. Kun kaikille on osoitettu tiimi niin Scrum Masterin johdolla ryhdytään pitämään suunnittelukokousta.

Tarinoista tehtäviä 4.3

Oppimistavoitteet määrittävät mitä tuotetaan ja miten toimitaan sprintin kuluessa.

dia

Opettajan (tuoteomistajan) tehtävänä on selvittää mitä hän odottaa sprintin lopuksi oppijatiimiltä.

Määritetään oppimis- ja osaamistavoitteet, joiden avulla pyritään sovittuun laatu- ja osaamistasoon kriteeriperusteisesti.

Osaaminen kuvataan kertomuksen muodossa kuten tutkinnon perusteissa:
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
 huolehtii työympäristöstä
 valmistautuu palvelutilanteisiin
 palvelee ulkoista ja sisäistä asiakasta
... ...

Opettajan on muutoinkin laadittava tehtäviä, joiden avulla oppija oppii ja osoittaa osaamisensa. Tavoitteena on saada tehtäviin oppijan omakohtaisuutta vastuuttamalla yksilö ja ryhmä yhdessä ponnistelemaan.

Osaamiskriteerit noudattavat opetussuunnitelmia, jotka oppilaitos, koulutuksen järjestäjä ja opetushallitus on määrittänyt: AMPE

Suunnittelukokous 4.4

Sprintin suunnittelukokous on aina sprintin alussa.

dia

Siihen kuuluu kolme seikkaa:

1. tiimien muodostaminen, 2. oppimistavoitteiden määrittäminen ja 3. toteutettavan oppimistehtävän tai tehtävien toteutuksen suunnitteleminen.

Oppijatiimien tehtävänä on määrittää itsenäisesti, mitä he tekevät tai tuottavat kyseisenä ajanjaksona.

Tiimi määrittelee myös itsenäisesti kuinka sovitut tehtävät tai tuotokset toteutetaan – kuka tekee, miten vaativia tehtävät on ja koska ollaan valmiita.

Suunnittelukokouksen alustaa opettaja, joka esittelee yleiskatsauksen tehtäväksiantoihin: jakson kesto, työhön käytettävät tunnit, kuinka monta oppituntia liittyy sprinttiin, mitkä ovat keskeiset ajankohdat ja päivämäärät, jolloin arvioidaan oppimista ja osaamista, arviointiin liittyvät kriteerit jne.

Tuoteomistajana toimiva opettaja esittelee oppimistavoitteet ja asettaa rajat, joiden puitteissa oppijat laativat omiin tavoitteisiinsa sopivat tehtävät ja luovat omistajuutta tekemisiinsä ja rakentavat omia suunnitelmiaan.

Stand Up -kokous 4.5

Tiimin tavatessa sprintin aluksi pidetään Stand Up -kokous.

dia

Se on noin viiden (5) minuutin vuorovaikutteinen tapahtuma, jossa tiimi suuntaa toimintaansa ja tekee uusia suunnitelma seuraavaan kokoukseen.

Kokous on kätevää pitää kävellen tai seisten, jolloin kokous pysyy kestoltaan lyhyenä ja muut häiriötekijät kuten tabletit, puhelimet yms. eliminoituvat.

Kunkin jäsenen tehtävänä on tarkastella edellisen kokouksen jälkeen tehtyjä töitä ja arvioida mitkä työt on mahdollista toteuttaa ennen seuraavaa kokousta.

OppiScrumissa kokous pyritään järjestämään samalla hetkellä eli aina opetustuokion aluksi.

Kokoustamisen tavoitteena on vähentää hallinnon monimutkaisuutta vaikka tässä luodaan rutiineja työskentelyyn.

Sprintti käy ja kulkee 4.6

Oppijatiimin ScrumMaster mahdollistaa ja varmistaa toiminnan sujumisen.

dia

ScrumMaster varmistaa, että oppijatiimi toteuttaa Päivän Scrum -kokouksen, mutta koko oppijatiimi on vastuussa kokouksen toteuttamisesta.

ScrumMasterin tehtävänä on auttaa tiimiä pitämään kokouksen noin 5 minuutin kestoisena.

Stand Up -kokouksen tavoitteena on parantaa viestintää, tunnistaa ja poistaa toiminnan esteitä, korostaa ja kannustaa tekemään nopeita päätöksiä sekä lisätä kaikkien toimijoiden tietämystä tiimin hankkeista oppimistavoitteiden saavuttamiseksi.

Oppijatiimi voi havaita sitoutuneensa toimittamaan liian paljon liian lyhyessä ajassa. Oppijatiimin on neuvoteltava tuoteomistajan kanssa poistaakseen tehtäviä tai keventääkseen vaatimuksia.

Päinvastaisessa tilanteessa kun oppijatiimille näyttää jäävän ylimääräistä aikaa, se valitsee tuoteomistajan kanssa opintojen kehitysjonosta lisää toteutettavaa.

Huom. kun kaikki sprintin tehtävät on tehty, niin sprintti päättyy.

Sprintti päättyy 4.7

Sprintin päättyessä, kun kaikki tehtävät on tehty, toteutetaan tuotosten julkaisu (Release) ja tarkastelu (Review).

dia

Tarkoituksena on oppimistehtävien ratkaisujen esitteleminen toisille tiimiläisille sekä opettajalle ja mahdollisesti muille tiimeille.

Oppijatiimin jäsenet esittelevät mitä he ovat kokeneet oppineensa sprintin kuluessa.

Oppimista ja syntyneitä tuotoksia verrataan oppimistavoitteisiin ja osaamiskriteereihin.

Tarkastelun painopiste on siinä mitä on tehty.

Esitystapa riippuu oppimistavoitteista ja osaamisen arviointikriteereistä.

Arviointi, katselmointi, testaus,... 4.8

Sprintin aikaisen toiminnan arviointi (Retrospective) on tehtävä mahdollisimman pian sprintin tuotosten tarkastelun (Review) jälkeen.

dia

Tämä on oppijatiimin itsearviointitilaisuus omasta toiminnastaan. Se koostuu kolmesta osasta:

1. oppijat yhdessä arvioivat oman tiimin työmenetelmiä ja -tapoja tunnistaakseen parantamiskohteita;

2. oppija arvioi oman tiiminsä yksittäisten jäsenten taitoja ja parantamiskohteita. Kukin arvioi vastavuoroisesti toistaan;

3. Tiimi keskustelee siitä mitä heidän pitäisi lakata tekemästä (siis mitä virheitä ei tule toistaa).



Tarkoituksena on että oppijat yhdessä oppivat oppimaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Sprintin toiminnan tarkasteleminen on tärkeä ja keskeinen osa prosessia. Sitä ei tule missään tapauksessa jättää pois.

Sen ajankohta on kun koko sprintti ja viimeistään kun kaikki sprintit on saatu päätökseen.

VALMIS - DONE 5.1

Oppimis- ja osaamistuotokset julkistetaan kun kaikki työlistan sprintit on toteutettu tai mahdollinen koko opintoja kokoava tehtävä on tehty.

dia

Oppijatiimi yhdessä esittelee syntyneen tuotoksen. Oppimis- ja osaamistuotoksen julkistamisen tavoitteena on pohtia mitä on tehty ja kuinka oppimis- ja osaamistavoitteet saavutettiin. Kunkin oppijatiimin jäsenen on osattava kuvata omaa oppimista ja osaamisen kehittymistä omista lähtökohdistaan käsin.

Yksinkertaisimmillaan kunkin on kyettävä vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä olemme tehneet tai saaneet aikaan? Mitkä ovat olleet työskentelyn vaiheet?
2. Mitä menetelmiä, välineitä, materiaaleja on käytetty?
3. Miten ja mistä saimme tietoja tehtävien tekemiseksi?
4. Minkälaista palautetta sain ryhmältä? Miten yhteistyö sujui muiden kanssa?

Prosesssin tuotos 6.1

Ammatillisen koulutuksen keskeisten sisältöjen ja arviointikriteerien läpinäkyvyys.

dia

Oppijatiimin jäsenten oppimisen ja osaamisen kehittyessä voidaan heiltä vaatia ammatillisen koulutuksen keskeisten sisältöjen ja arviointikriteerien mukaista pohdintaa.

Apuna tässä voidaan käyttää seuraavaa neljää kysymysryhmää:

1. Kuvaile ammattialan tavallinen työprosessi? Kuvaa esimerkiksi suunnittelun, toteutuksen ja testauksien vaiheet. (Kuvaile myös kuinka työskentely koko jakson kuluessa yleensä sujui? Kuinka työskentely alkoi? Kuinka varsinainen tekeminen sujui? Kuinka työt saatiin valmiiksi?)

2. Mitä työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja käytettiin?

3. Miten tiedonhankintaa toteutettiin (Luentoja, kirjoja, oppaita, lehtiä, internet-hakuja, …)?

4. Miten koin parhaiten oppivani? Miten ja mistä löytyivät ongelmien ratkaisut? Miten vuorovaikutustilanteissa sain muilta ja annoin palautetta muille? Miten yhteistyö tiimin jäsenten kesken sujui? Voidaanko sitä kehittää? Mitä ammattieettisiä pohdintoja käytiin? Miten huolehdin omasta ja lähipiirini terveydestä, turvallisuudesta sekä toimintakyvystä?

Esitys on päättynyt - Kiitos mielenkiinnosta!

Joitakin Lähteitä:
Sarasvuo J. 2013. Jakso: ”Koulu on tasa-arvon mahdollistajista tärkein”, kuunneltavissa http://areena.yle.fi/1-1889291.
Saari M. (2015. http://mikkosaari.blogspot.fi/search/label/John%20Dewey
Dewey, J. 1988. Essays on Politics and Society 1923 – 1924. The Middle Works of John Dewey 1899 – 1924. Volume 15
Dewey, J. 1916. Democracy and Education. An Introduction to The Philosophy of Education. The Macmillan Company: New York
Subjekti (filosofia) (12.01.2015). Wikipedia. Haettu 07.41, 10.06.2015 osoitteesta //fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Subjekti_(filosofia)&oldid=14578107.)